Kieliblogi 2022

Moni on varmaan joskus miettinyt uuden kielen opettelua, mutta sellainenhan vie aikaa ja vaivaa. Voisiko kieltä siis oppia vaivatta katsomalla videoita? Tässä blogissa kerron kokemuksistani uuden kielen opettelusta opetusvideoiden avulla. Lähden opettelemaan italiaa, joka on itselleni entuudestaan tuntematon kieli. Tarkoituksenani on kirjoittaa kokemuksistani eikä niinkään opettaa kieltä eteenpäin tai tulla siinä mestariksi. Käyttämäni oppimisvideot ovat ilmaisia ja helposti saatavilla.  Aloitin opettelun videolla, joka käsitteli italian aakkosia ja niiden ääntämistä (https://www.youtube.com/watch?v=B4aCxTWfHJI). Ainahan on hyvä lähteä perusteista liikkeelle. a , b , c , toistelin opetusvideon henkilön perässä kuin olisin taas koulun ensimmäisellä luokalla. Naureskelin tilanteen hupaisuutta ja epäonnistuneita ääntämisyrityksiäni. Opetusvideon mukaan italiassa on 21 alkuperäistä aakkosta ja viisi aakkosta, jotka on myöhemmin lisätty kieleen, nämä ovat j , k , w , x ja y . Videon lo...

Voiko väriä nähdä, jos sille ei ole sanaa? Entä voiko sanaa ymmärtää, jos koko konsepti puuttuu kielestä? Kuvitellaan esimerkiksi tilanne, että kielessä ei ole sanaa postimerkille, koska koko konsepti kirjeiden lähettämisestä postimerkeillä puuttuu. Onko sanojen merkityksiä siis mahdollista ymmärtää lainkaan, jos niille ei löydy sanoja?  Suomen kielessä on vain yksi perusvärinnimitys siniselle. Boroditskyn (2009) mukaan venäjän kielessä on sen sijaan erikseen sana vaaleansiniselle ( goluboj ) ja kirkkaansiniselle ( sinij ). Toisaalta voihan värejä kuvailla suomeksikin, mutta kieli ei itsessään johdattele tekemään niin, ellei niille ole erikseen omat sanansa. Joissain kielissä on pelkästään sana tummalle ja vaalealle, mikä automaattisesti rajaa ajattelua vielä radikaalimmin. Vai rajaako?  Taustatutkimusta tehdessäni panin merkille, että kielen vaikutuksesta ajatteluun ja etenkin kielten välisistä ajattelun eroista on yllättävän vähän tutkimusta. Ehkä tunnetuin julkaistu teoria ...

Kuvitellaan, että käyt suomen kielen tunneilla äidinkielenäsi muuta kieltä puhuvana henkilönä. Olet opetellut alkeita, ja luokkahuonetilanteessa keskustelu sujuu. Osaat vastata kysymykseen ”mitä sinulle kuuluu?” Päätät käyttää suomen kieltä seuraavan kerran, kun tapaat suomea puhuvan tuttavasi. Tervehditte ja vastapuoli kysyy ”kuis kulkee?”, eikä sinulla ole aavistustakaan, mitä kyseinen fraasi tarkoittaa.  Suomen kieli sekä sen toisena muotona tunnettu puhekieli että tajunnan räjäyttävät murteet ovat aiheuttaneet harmaita hiuksia Instagramista tutuille some-persoonille. Äidinkielenään englantia puhuvat britannialaislähtöinen Dave ja yhdysvaltalaislähtöinen Jasmin asuvat Suomessa, opettelevat suomen kieltä ja tekevät hauskoja videoita kielen oppimisesta Instagramiin ja TikTokiin. Dave toimii nimimerkillä dave.cad ja Jasmin nimimerkillä jazzupyourwanderlust .  Eräässä Instagram reels -videon kuvauksessa dave.cad vitsailee sillä, kuinka suomea opiskellessa asiat opetellaan ”yl...

Miltä kuulostaisi, jos lähtisit itärajan taakse venäläiseen yliopistoon opiskelemaan kolmeksi kuukaudeksi? Olisiko houkuttelevaa asua asuntolassa opiskelukavereidesi kanssa ja opiskella venäläisten opettajien johdolla esimerkiksi verbioppia? Mikäli vastasit kyllä, suosittelen lukemaan tämän kirjoituksen. Kerron nimittäin sinulle omasta kieliharjoittelustani, jonka suoritin vuonna 2019 Tverin valtionyliopistossa Tverissä Moskovan luoteispuolella. Tveristä pääsee junalla Moskovaan alle kahdessa tunnissa. Kieliharjoittelu oli kokemuksena hyvin mielenkiintoinen ja opettavainen. Pääsin oppimaan lisää venäjän kieltä ja käyttämään venäjää arkipäivän tilanteissa. On yleisesti tiedossa, että venäläiset osaavat melko huonosti englantia, ja sen todellakin opin tuon kolmen kuukauden aikana. Harjoittelun aikana oli muutama haastavampi tilanne, joissa yritin hoitaa asiaani englanniksi, kun venäjän kielen taitoni ei aivan riittänyt. Asuin yliopiston yhteydessä olevassa asuntolassa opiskelukavereideni...

Nuorten lukuinnon ja -taitojen romahdus on jo vuosia ollut ajankohtainen puheenaihe. Yhä harvempi lukee vapaa-aikanaan romaaneja tai lehtiä. Määrällisesti nuorten kohtaamat tekstit ovat tuskin silti vähentyneet. Yksi esimerkki nuorten päivittäin käyttämistä kaunokirjallisista teksteistä on laululyriikka. Erityisesti rap-lyriikka on viime vuosina noussut alakulttuurista valtavirtaan ja nostanut suosiotaan. Kouluopetuksessa rap-lyriikka on kuitenkin – tai oli ainakin omana kouluaikanani - edelleen marginaalissa, vaikka kieltenopetus voisi hyötyä siitä. Viime vuosina sitä on onneksi alettu nostaa esiin (ks. esim. Cavén 2019 ja Puranen 2018).  Rapin käyttö opetuksessa   Muistan, miten lukion äidinkielen opettajani antoi kerran mahdollisuuden rap-lyriikan käyttämiseen analyysin aineistona ja miten paljon helpotusta se tuotti. Se todisti, etteivät ainoastaan tietyt genret ole analyysin arvoisia. Ele antoi luvan soveltaa tunnilla opittuja taitoja niihin teksteihin, joita näin päivitt...

Mitä ajatuksia sinulle tulee, kun ajattelet venäjän kieltä? Todella monelle tulee kielen hankaluus ensimmäisenä mieleen. Seitsemän erilaista s -kirjainta, jotka lausutaan erilaisella tavalla, kyrilliset kirjaimet ja kaunokirjoitus. Nämä asiat ovat helpoimmasta päästä. Sanojen kääntäminen on haastavaa ja saattaa tuottaa ongelmia.  Älä pelästy, kun kerron sinnulle tämän: Kaikkia sanoja venäjän kielestä ei voi kääntää suomen kielelle. Eikä kylläkään ihan kaikkia suomen kielen sanoja venäjän kieleen. Otetaan esimerkit venäjän kielestä! Esimerkiksi sana ” хам ” ja ” хамство ” ei käänny luontevasti suomen kielelle. Näille sanoille voi löytyä käännös suomen kielelle, mutta merkitys ei säily alkuperäisenä. Tämä johtuu siitä, että suomen kielessä ei ole vastaavanlaista sanaa. ” Xaм ” kääntyy suomen kielelle jota kuinkin näin: 'raakimus, ilkimys, riiviö, lurjus', mutta kuten sanoin aikaisemmin, nämä sanat eivät vastaa millään tavalla venäjän kielistä sanaa. Verbimuoto eli sana ” хамство ...

Kuinka hulluna pidät minua, jos kerron, että englannin kieli näkyy Japanin jokapäiväisessä elämässä? No, ei sillä oikeastaan ole merkitystä, sillä viimeistään luettuasi tämän blogitekstin et ole enää varaamassa minulle huonetta mielisairaalasta. Englanninkielisiin sanoihin pohjautuvat lainasanat nimittäin muodostavat yli kymmenen prosentin osuuden japanin kielen sanastosta, ja tämä osuus kasvaa jatkuvasti. Tämän lisäksi Japanissa näkee ja kuulee käytettävän englannin kieltä mm. musiikissa, mainoksissa ja kaupoissa, usein kuitenkin hieman mielenkiintoisella tavalla. Tämä kuva ainakin on päässäni.  ”Engrish shirt in Tokyo” Jennifer Morrow CC BY-ND 2.0.  Mikä oikein on lainasana? Yksinkertaisuudessaan se on sana, joka on omaksuttu toisesta kielestä ja mahdollisesti myös mukautettu uuteen kieleen sopivaksi. Englannin kielestä lainattuja sanoja on japanin kielessä laidasta laitaan, mihin on itsekin tullut törmättyä melko usein japanin opinnoissani: kahvi ( koohii , コーヒー), joulu ( ...

Tiesitkö, että suomen sanoilla viisas , kuningas ja rengas on yhteys englannin sanoihin wise , king ja ring ? Tai että suomen kielen kulta ja englannin gold ovat yhteyksissä toisiinsa? Tällaisia yhteyksiä ei usein tule ajatelleeksi, mutta yhteys on olemassa. Näitä sanapareja yhdistää tausta kantagermaanisessa kielessä, josta sanat ovat kulkeutuneet nykyenglantiin periytymällä, nykysuomeen taas lainasanoina kantasuomen kautta. Kantagermaanisesta kielestä ovat lähtöisin näiden sanojen lisäksi myös monet muut nykysuomen sanat, kuten äiti , suuri ja kansa sekä suomalaisille aina tärkeät viina ja sauna .  Mutta mitä oikein oli kantagermaani, ja kuka sitä puhui? Kantagermaani on nykyisten germaanisten kielten kantakieli, siitä polveutuvat nykyiset germaaniset kielet kuten ruotsi, englanti, norja ja saksa. Sitä puhuttiin nykyisen Tanskan ja Etelä-Ruotsin alueella noin 1000-200 eKr. Kantagermaanista kieltä, kuten monia muita vanhoja kieliä, ei voi suoraan tutkia, koska sillä kirjoi...

Monille on varmaan jo tullut tutuksi laulaja Ellinooran kappale Elefantin paino , mutta miksi siinä lauletaan elefantista eikä norsusta? Ymmärrämme molemmat sanat ja tiedämme, että ne tarkoittavat samaa eläintä. Elefantti on lainasana, joka on tullut meille ruotsin kautta latinasta. Norsu taas on tullut suomen kieleen jo ennen Agricolan aikoja, joten voitaisiin ajatella sen olevan suomenkielisempi vaihtoehto. Onko näiden käytössä sitten mitään eroa? Näin kääntäjäopiskelijana sanon, että kyllä on.  Suomen kieli on saanut paljon lainasanoja monista kielistä ; ennen paljon ruotsista, mutta nykyisin eniten englannista. Suomalaiset ovat englannin kielen lainasanoista montaa eri mieltä. Kotimaisen kielen keskus teki aiheesta kyselyn , jossa katsottiin lainasanojen käytön riippuvan paljon käyttöyhteydestä. Englannin kielen vaikutuksen huomaa suomen kielessä varsinkin nykyajan puhekielessä, jossa melkein joka kolmas sana voi olla jonkin sortin Finglishiä. Moni englanninkielinen ja englan...

Moni opiskelee kieliä vapaaehtoisesti, ja jokaisella on siihen oma syynsä. Itselleni kielet ovat tärkeitä urallani sekä vapaa-ajan vietossa. Kielen opiskeleminen tarkoittaa yleensä sitä, että opiskellaan myös kyseisen kielialueen kulttuuria. Kielen (ja kulttuurin) opiskelu on kokemuksena eräänlainen matka, joka vaatii päättäväisyyttä ja kärsivällisyyttä. Matkan päämäärä voi vaikuttaa ainoalta syyltä, miksi kieltä ja kulttuuria opiskellaan, mutta itse matkakin voi olla mielenkiintoinen ja unohtumaton. Tästä syystä opiskelukokemus vaihtelee henkilöstä henkilöön. Esimerkiksi minä olen japanin kielen ja kulttuurin opintojen yhteydessä oppinut valmistamaan japanilaista ruokaa. Toisin sanoen itselleni tämä opiskelukokemus on ollut hyvin kulinarinen.  Uuden kielen opiskelu voi alkaa monesta eri syystä: Työelämässä voi nousta tarve uudelle kielelle, tai jokin harrastus voi nostaa mielenkiintoa johonkin kieleen. Siitä alkaakin pitkä taival, sillä kieliä ei opita hetkessä. Kielen opiskelu al...

Tyhmä, yksinkertainen, epäpätevä. Näin osallistujat kommentoivat Vauva.fi:n (Vauva.fi, 3/2013) keskusteluun ihmisiä, jotka eivät kirjoita yhdyssanoja oikein. Sometekstien kielivirheet herättävät ihmisissä itseni mukaan lukien vahvoja tunteita, mutta onko oikeakielisyydellä somessa todellista merkitystä vai onko kyse turhan tarkasta pilkunviilauksesta?  Kirjoittamastamme tekstistä suurin osa on nykyään sähköisessä muodossa. Sosiaalisen median välityksellä myydään ja ostetaan kaikkea vaatteista ensiasuntoon, hankitaan koiranpentuja, vaihdetaan ja levitetään ajatuksia sekä kaupataan omia tai yritysten palveluita. Some on löytänyt tiensä jatkuvasti laajentuen elämän useimpiin osa-alueisiin, mistä syystä sinne kirjoitetun tekstin laatuun tulisi kiinnittää mielestäni erityistä huomiota.  Facebookin myyntiryhmissä, keskustelupalstoilla ja Tori.fi:ssä törmää monenlaisiin kielenhuollon sankareihin. Yleisimpiä kompastuskiviä ovat piste- ja pilkkusäännöt, viestiä selkeyttävä kappalejako,...