Kieliblogi 2022

Sukupuolineutraaliudesta ja sukupuolen moninaisuudesta on vuosien saatossa alettu puhumaan entistä enemmän. Itse olen nähnyt keskustelua aiheesta Instagramin puolella ja muutenkin sosiaalisessa mediassa. Kyseinen aihe on hyvin tärkeä ja henkilökohtainen minulle, sillä kuulun Suomen sukupuolivähemmistöön, ja täten suomen kielen neutraalius (tai sen puute) ja hän -pronominin käyttö vaikuttaa suuresti arkeeni. Kiinnostuin aiheesta myös kielen opiskelijana, kun aihetta käsiteltiin pintapuolisesti Johdatus käännöstieteeseen -kurssilla (2022), sillä en ole ennen juurikaan ajatellut suomen kielen sukupuolineutraaliutta. Olen tottuneempi katsomaan kielen sukupuolineutraaliutta ja sen puutetta englannin kielen kautta, esimerkiksi juuri sosiaalisessa mediassa. Instagramissa käyttäjätiliini olen lisännyt they/them -pronominit. Tämä onnistuu vaihtamalla tilin ”professional” tiliksi asetuksista ja valikoimalla haluamasi pronominit käyttäjätilin asetuksista. Jaan myös paljon sukupuoli- ja seksuaali...

Kääntämistä on harjoitettu jo tuhansia vuosia aina Vanhan testamentin käännöksistä lähtien, mutta se alkoi kehittyä itsenäiseksi tutkimusalaksi vasta 1900-luvun jälkipuoliskolla (Munday, 2016). Oman kokemukseni mukaan monilla ihmisillä onkin alasta melko vanhahtava mielikuva, jossa kääntäjä työskentelee apunaan korkeintaan sanakirja ja omat aivot. Nykyaikainen kääntäminen kuitenkin nojaa vahvasti teknologiaan. Etenkin viime vuosikymmenen aikana monikielisten käännöspalvelujen kasvava tarve on nopeuttanut erilaisten teknologisten käännösmenetelmien ja -työkalujen kehitystä, jotta käännöksiä voidaan tuottaa entistä nopeammin, halvemmin ja tehokkaammin. Merkittävimpinä näistä teknologioista nousevat esille käännösmuistiohjelmat ja konekääntäminen, joiden käyttö on alalla jo osa arkipäivää (Bowker & Corpas Pastor, 2015).  Käännösmuistiohjelmat olivat minulle täysin tuntemattomia ennen opintojeni aloittamista, ja aluksi suhtauduinkin niihin melko skeptisesti. Niiden käyttö tuntui ty...

Useimmat AV-kääntäjät kokevat, ettei heidän työtään juuri arvosteta. Alan ulkopuolisten arvostus kääntäjän työtä kohtaan todettiin vähäiseksi myös Lindströmin (2017) tekemässä tutkimuksessa . Mielenkiintoisesti samassa tutkimuksessa työhön liittyvää vastuuta ja sen vaatimaa asiantuntemusta pidettiin kuitenkin suurina. Ristiriitaiset tulokset herättävät pohtimaan, onko AV-kääntäminen tärkeää työtä vaiko sittenkin joutopuuhaa, jonka kuka tahansa taitaa?  Audiovisuaalisen kääntämisen alle luetaan monenlaista kääntämistoimintaa, joista keskeisimmät ovat tekstitys, dubbaus ja selostus. (Carlini) Näiden yleiskategorioiden ohella voidaan luetella 13 erilaista audiovisuaalisen kääntämisen lajia . Esimerkiksi äänten kuvailu tekstin avulla sokeita katsojia varten on yksi niistä.  AV-kääntämisen valitettava nykytrendi on, että kustannustehokkuus laitetaan liian usein laadun edelle. Se, että kääntämistä teetetään koulutettujen osaajien lisäksi alipalkatuilla harrastelijoilla, on omiaan he...