Nouseeko populäärikulttuuri kielten opiskelun pelastajaksi?
Vieraiden kielten opiskelu on ollut viime vuosina paljon tapetilla, sillä niitä – englantia lukuunot-tamatta – opiskellaan yhä vähenevässä määrin. Keskusteluissa ovat usein nousseet esiin korkea-koulujen todistusvalintojen painotukset sekä englannin kielen yhä lujittuva valta-asema länsimai-den lingua francana. Nämä ovat osaltaan vaikuttaneet muiden vieraiden kielten vetovoimaisuu-teen. On hyvin ymmärrettävää, että koululaiset valitsevat A1-kielekseen englannin, koska sen hy-vää osaamista melkeinpä odotetaan nykypäivänä, ja sillä pötkii jo melko pitkälle. Sekin on hyvin luonnollista, että lukiolainen, joka haluaa varmistaa pääsynsä yliopistoon, panostaa niihin aineisiin, joista saa eniten pisteitä todistusvalinnoissa. Näin ei toki voi yleistää kaikkien kohdalla, mutta esi-merkiksi yhdessä lukiolaisille osoitetussa kyselyssä suurin osa vastasi todistusvalintojen pisteytys-ten vaikuttaneen siihen, etteivät he valinneet valinnaisia kieliä (https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2020/en-pysty-ottamaan-valinnaista-kielta-vaikka-haluaisin-valinnaiset-kielet-vahenevat-lukiossa). Kielet ovat jääneet muiden aineiden alle pahnan pohjimmaiseksi, mikä on sääli.
Kun vieraiden kielten (muiden kuin englannin) opiskelussa ei kerran ole tarjolla enää yhtä paljon ulkoista motivaatiota, sisäisen motivaation merkitystä voisi kasvattaa. Itse aikoinaan aloin panos-tamaan englannin kielen opiskelemiseen, koska löysin englanninkielisen musiikin, ja halusin tietää, mistä laulettiin. Halusin myös epätoivoisesti lukea englanninkielisten romaanien jatko-osia, joiden suomennoksia en olisi millään malttanut odottaa tai joita ei edes suomennettaisi. Minun kohdalla-ni siis ennen kaikkea oma haluni syventyä vieraskieliseen kulttuuriin vaikutti heränneeseen motivaatioon oppia kyseisen kielen salat – ei niinkään se, että sitä vaadittiin ulkopuolelta tai olisin miettinyt sen hyödyllisyyttä tulevaisuudessa.
Vaikka siis kielten opiskelun hiipumisesta on oltu jonkin verran huolissaan, viime vuosina on myös huomattu eri asteisen kiinnostuksen herääminen muihin vieraisiin kieliin. Tässä populaarikulttuuri on ollut merkittävässä roolissa. Esimerkiksi japanilaisen animen suosio on synnyttänyt kiinnostusta japanin kieleen ja japanilaiseen kulttuuriin. Vielä 2000-luvun alkupuolella animen suosio oli melko marginaalista, mutta nykyään se on melkein jo valtavirtaa. Animen suosion kasvaessa viimeisen vuosikymmenen aikana on alettu nähdä kasvua myös japanin kielen opiskelun suosiossa: Yliopisto-jen japanin kurssit täyttyvät nopeasti, eivätkä kaikki halukkaat aina mahdu mukaan. (https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2020/japanin-opiskelu-suomessa-perusopetuksesta-korkea-asteelle)
Anime ei ole yksin. Musiikki on tunnetusti kielen rajat ylittävä taide- ja viihdemuoto, josta voi naut-tia täysin siemauksin, vaikka ei ymmärtäisikään laulettua kieltä. Voi kumminkin olla myös niin, että vieraskielinen musiikki onkin se kipinä, joka sytyttää palavan innostuksen kielten opiskeluun: Viime keväänä Euroviisut-laulukilpailun voitti rock-yhtye Måneskin italiankielisellä kappaleellaan Zitti e Buoni. Kaksi päivää Euroviisu-voiton jälkeen kielten opiskeluun suuntautunut Duolingo-sovellus twiittasi, että sovelluksen italian opiskelijat olivat kasvaneet 56 prosentilla. Toki on vaikea sanoa, kuinka pitkään jokaisen innokkaan opiskelijan kielenopiskelu sovelluksessa jatkui. Tapaus kuitenkin osoitti, että ihmisten, erityisesti nuorten, kiinnostus kieliin voi syntyä nopeasti ja spontaanisti, kun vain se oikea sytyke löytyy.
Mietinkin missä määrin populaarikulttuuria hyödynnetään esimerkiksi peruskoulussa tuuppimaan pehmeästi koululaisia kielten opiskeluun. Kun saa edes pienen ja helposti sisäistettävän palan vie-raan kulttuurin kielestä, tekee se niihin tutustumisen paljon helposti lähestyttävämmäksi – on jo-tain johon tarttua, jotain johon syventyä. Jotain joka esittelee kieltä ja kulttuuria lapsia ja nuoria innostavalla tavalla. Kuten itselläni aikoinaan englanninkielinen musiikki ja kirjallisuus johdattivat kieli-innostukseen, nykypäivänä k-pop, anime ja italialaiset rock-tähdet siivittävät nykynuorten kieli- ja kulttuuri-intoa uuteen nousuun – ja tätä pitäisi ehdottomasti hyödyntää.
------------------------------------------------------------------------------------------------
Tässä eri kielistä ja kulttuureista kiinnostuneille pienimuotoinen kielikylpy musiikin muodossa:
Iirin kieli: Seo Linn - Óró Sé do Bheatha Bhaile https://www.youtube.com/watch?v=bzXswoAUi0U
Italian kieli: Måneskin – Vent’anni https://www.youtube.com/watch?v=XD77aMyCv0Q
Ranskan kieli: Coeur de Pirate – Crier Tout Bas https://www.youtube.com/watch?v=lEVqmcdA54Y
Kazakki: Dimash – Samaltau https://www.youtube.com/watch?v=UvMRkiYu3Js
Mongolin kieli: The Hu – Yuve Yuve https://www.youtube.com/watch?v=v4xZUr0BEfE
Japanin kieli: シド - うそ https://www.youtube.com/watch?v=sKu3LjLW4CQ
Somalin kieli: Farhiya Kabayare - Dhakac Dhakac https://www.youtube.com/watch?v=g1pHhGcwkfM
Lähteet:
Kirjoittanut: Julia Illikainen
Kommentit
Lähetä kommentti