Englannin kieltä Japanissa, ei kai sentään?

Kuinka hulluna pidät minua, jos kerron, että englannin kieli näkyy Japanin jokapäiväisessä elämässä? No, ei sillä oikeastaan ole merkitystä, sillä viimeistään luettuasi tämän blogitekstin et ole enää varaamassa minulle huonetta mielisairaalasta. Englanninkielisiin sanoihin pohjautuvat lainasanat nimittäin muodostavat yli kymmenen prosentin osuuden japanin kielen sanastosta, ja tämä osuus kasvaa jatkuvasti. Tämän lisäksi Japanissa näkee ja kuulee käytettävän englannin kieltä mm. musiikissa, mainoksissa ja kaupoissa, usein kuitenkin hieman mielenkiintoisella tavalla.

Tämä kuva ainakin on päässäni. 
”Engrish shirt in Tokyo” Jennifer Morrow CC BY-ND 2.0. 

Mikä oikein on lainasana? Yksinkertaisuudessaan se on sana, joka on omaksuttu toisesta kielestä ja mahdollisesti myös mukautettu uuteen kieleen sopivaksi. Englannin kielestä lainattuja sanoja on japanin kielessä laidasta laitaan, mihin on itsekin tullut törmättyä melko usein japanin opinnoissani: kahvi (koohii, コーヒー), joulu (kurisumasu, クリスマス), liukuportaat (esukareetaa, エスカレーター) ja Instagram (insuta, インスタ). Jotkin lainasanat ovat auttaneet muokkaamaan Japanin kulttuuria, joka on ollut aina erittäin maskuliininen. Perinteisesti japanilainen sana aviomiehelle on ollut shujin, joka tarkoittaa myös ’talon herraa’. Aviovaimolle puolestaan perinteinen sana on ollut kanai, joka tarkoittaa ’henkilöä talon sisällä’. Näiden sanojen korvaajiksi Japanissa on otettu käyttöön hazu ja waifu (englannin kielen sanoista husband ja wife), jotka ovat huomattavasti neutraalimpia ja modernimpia. On kuitenkin mainittava, että myös sanan husband alkuperäinen tarkoitus on ollut ’talon herra’, jonka en kuitenkaan usko olevan kovinkaan yleistä tietoa enää tänä päivänä varsinkaan Japanissa, joka selittää sen käytön. 

Entäpä sitten populaarikulttuuri? Japanissa on kaikenikäisille suunnattuja tv-ohjelmia, jotka ovat vaihtelevissa määrin englanniksi, ja nämä englanninkieliset kohdat ovat tekstitetty japaniksi. Lastenohjelmien tarkoitus on opettaa lapsille englannin kieltä, kun taas aikuisille suunnattujen ohjelmien sisältämän englannin kielen tarkoitus on tehdä niistä viihdyttävämpiä ja houkuttelevampia, sillä englannin kieli Japanissa on ’coolia’, ennen kaikkea suuremmissa kaupungeissa.  

Populaarikulttuurin ”englantilaisin” osa-alue on kuitenkin musiikki. Arashi-bändin kappaleet ”Do you…?” ja ”Brave” sisältävät englantia vähintään yhtä paljon kuin japania. Huomionarvoista on myös se, että japaninkielisistä sanoista osa on englannista otettuja lainasanoja. Saman bändin kappale ”Party Starters” puolestaan on lähes kokonaan englanniksi. Syitä tällaiselle englantilaistamiselle on useita, mutta ne suurimmat ovat mielestäni asioiden ilmaiseminen vaihtoehtoisella tavalla ja länsimaalaistaminen, joka myös mahdollistaa menestymisen kansainvälisesti.

Arashin Brave-kappaleen alun lyriikat (Lähde: Genius). 

Alussa kerroin, kuinka englannin kieltä usein käytetään mielenkiintoisella tavalla. Myöskin ”huvittava” on sopiva adjektiivi kuvailemaan kyseistä tapaa. Täytyy kuitenkin mainita, että baarien kylteissä käytetty englanti on yleensä sujuvaa. Tämä johtunee pääsääntöisesti siitä, että kyseiset kuppilat, jotka useimmiten sijaitsevat suurkaupungeissa, ovat suunnattu ulkomaalaisille, joten kylttien englantiin on kenties nähty enemmän vaivaa. Puolestaan mainoksissa ja kaupoissa käytetyn englannin voisi ajatella olevan juosten kustua, mutta todennäköisimmin se johtuu kielitaidottomuudesta. Esimerkiksi Tokiossa mainoksissa ja kaupoissa käytetty englanti on suunnattu sekä japanilaisille että ulkomaalaisille. Molemmille kohderyhmille se toimii houkutuskeinona, ainoana erona vain se tapa, jolla tämä houkutus käytännössä toteutuu. Muistatko, kun aikaisemmin mainitsin englannin kielen olevan Japanissa siisti juttu? Juuri siitä syystä englannilla onnistutaan houkuttelemaan japanilaisia asiakkaita. Ulkomaalaisia rikkinäinen englanti houkuttelee huvittavuudellaan.
 
Irish & Sports Bar (oik.), kyltti kertoo saman asian sekä englanniksi että japaniksi (Lähde: Pixabay). 

Englannin kieli siis kuuluu päivittäisessä japanilaisessa elämässä ja näkyy suurempien kaupunkien katukuvassa. Käyttötilanteesta ja -kohteesta riippuen se voi olla joko positiivinen tai, no, huvittava asia. Ja tosiaan, nyt voisit unohtaa sen mielisairaalan puhelinnumeron.
 
Täysin ymmärrettävää. 
”Today is under construction” Ruth Hartnup CC BY-ND 2.0. 



Lähteet 

Moody, Andrew J. 2012. English in Japanese Popular Culture and J-Pop Music. World Englishes 25. 209–222. https://primo.uef.fi/permalink/358FIN_UOEF/56j4b9/cdi_gale_infotracacademiconefile_A158905304. 

Nyman, Kaisa. 2012. English influence on Japanese popular music: A case study of language contact. Joensuu: University of Eastern Finland. (Master’s thesis).

Scherling, Johannes. 2016. The creative use of English in Japanese punning. World Englishes 35. 276-268. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1111/weng.12195. 

Stanlaw, James. 2004. Japanese English: Language and Culture Contact. Hong Kong: Hong Kong University Press. https://primo.uef.fi/permalink/358FIN_UOEF/10iob6c/alma9910017093705966. 





Kirjoittanut: Joona Luhtalampi

Kommentit

  1. Anonyymi16. toukokuuta 2022 klo 2.50

    Onpa hyvä, että opiskelemme molemmat englantia, eikä minun siis tarvinnut kaivaa esiin puhelinluetteloa. Tekstin esimerkit ja kuvat ovat todella mielenkiintoisia ja havainnollistavia, ja viimeisen kuvan viestihän on suorastaan inspiroiva.

    Jäin miettimään, esiintyykö Japanissa minkä verran vastustusta sitä kohtaan, että englannin vaikutus sanastoon on näinkin suuri. Ilmeisesti valtaosa japanilaista kuitenkin pitää englannin vaikutusta japanin sanastoon pääosin positiivisena ilmiönä?

    Mainitset tekstissäsi, että olet huomannut englannin kielen vaikutuksen japanin kielen sanastoon omissa japanin opinnoissasi. Koetko, että englannin kielen sanaston tuntemuksesta on ollut suoraan hyötyä japanin kielen opiskelussa?

    T. Kimmo

    VastaaPoista
  2. Anonyymi18. toukokuuta 2022 klo 1.05

    Olen huomannut hyvin samoja ilmiöitä Japanissa ja heidän tavassaan käyttää englannin kieltä, joten olisimme sitten menossa sinne mielisairaalaan kai yhtä matkaa! Kuvailit kyseistä kieli-ilmiötä hauskalla ja persoonallisella tavalla, ja antamasi esimerkit olivat sekä havainnollistavia että viihdyttäviä, ja myös antamasi perustelut kuulostivat järkeviltä. Itselleni oli erityisen mielenkiintoista lukea lainasanojen vaikutuksesta pohjakulttuuriin ja ehkä jopa naisten asemaan, en ollut tuota näkökulmaa itse edes tullut ajatelleeksi.
    Kuten Kimmo jo kommentoi, olisi mielenkiintoista kuulla myös itse japanilaisten mielipide englannin kielen vaikutukseen, sekä miten paljon se näkyy esimerkiksi kaupunkialueiden ulkopuolella.
    Hyvä ja havainnollistava blogiteksti mielenkiintoisesta aiheesta!
    ~Kati E.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Murteet ja puhekieli suomen kielen opiskelun lisämausteena

Kuva
Kuvitellaan, että käyt suomen kielen tunneilla äidinkielenäsi muuta kieltä puhuvana henkilönä. Olet opetellut alkeita, ja luokkahuonetilanteessa keskustelu sujuu. Osaat vastata kysymykseen ”mitä sinulle kuuluu?” Päätät käyttää suomen kieltä seuraavan kerran, kun tapaat suomea puhuvan tuttavasi. Tervehditte ja vastapuoli kysyy ”kuis kulkee?”, eikä sinulla ole aavistustakaan, mitä kyseinen fraasi tarkoittaa.  Suomen kieli sekä sen toisena muotona tunnettu puhekieli että tajunnan räjäyttävät murteet ovat aiheuttaneet harmaita hiuksia Instagramista tutuille some-persoonille. Äidinkielenään englantia puhuvat britannialaislähtöinen Dave ja yhdysvaltalaislähtöinen Jasmin asuvat Suomessa, opettelevat suomen kieltä ja tekevät hauskoja videoita kielen oppimisesta Instagramiin ja TikTokiin. Dave toimii nimimerkillä dave.cad ja Jasmin nimimerkillä jazzupyourwanderlust .  Eräässä Instagram reels -videon kuvauksessa dave.cad vitsailee sillä, kuinka suomea opiskellessa asiat opetellaan ”yl...
Lue lisää

Miten kieli vaikuttaa ajatteluun?

Kuva
Voiko väriä nähdä, jos sille ei ole sanaa? Entä voiko sanaa ymmärtää, jos koko konsepti puuttuu kielestä? Kuvitellaan esimerkiksi tilanne, että kielessä ei ole sanaa postimerkille, koska koko konsepti kirjeiden lähettämisestä postimerkeillä puuttuu. Onko sanojen merkityksiä siis mahdollista ymmärtää lainkaan, jos niille ei löydy sanoja?  Suomen kielessä on vain yksi perusvärinnimitys siniselle. Boroditskyn (2009) mukaan venäjän kielessä on sen sijaan erikseen sana vaaleansiniselle ( goluboj ) ja kirkkaansiniselle ( sinij ). Toisaalta voihan värejä kuvailla suomeksikin, mutta kieli ei itsessään johdattele tekemään niin, ellei niille ole erikseen omat sanansa. Joissain kielissä on pelkästään sana tummalle ja vaalealle, mikä automaattisesti rajaa ajattelua vielä radikaalimmin. Vai rajaako?  Taustatutkimusta tehdessäni panin merkille, että kielen vaikutuksesta ajatteluun ja etenkin kielten välisistä ajattelun eroista on yllättävän vähän tutkimusta. Ehkä tunnetuin julkaistu teoria ...
Lue lisää

Miksi lauletaan elefantin painosta?

Monille on varmaan jo tullut tutuksi laulaja Ellinooran kappale Elefantin paino , mutta miksi siinä lauletaan elefantista eikä norsusta? Ymmärrämme molemmat sanat ja tiedämme, että ne tarkoittavat samaa eläintä. Elefantti on lainasana, joka on tullut meille ruotsin kautta latinasta. Norsu taas on tullut suomen kieleen jo ennen Agricolan aikoja, joten voitaisiin ajatella sen olevan suomenkielisempi vaihtoehto. Onko näiden käytössä sitten mitään eroa? Näin kääntäjäopiskelijana sanon, että kyllä on.  Suomen kieli on saanut paljon lainasanoja monista kielistä ; ennen paljon ruotsista, mutta nykyisin eniten englannista. Suomalaiset ovat englannin kielen lainasanoista montaa eri mieltä. Kotimaisen kielen keskus teki aiheesta kyselyn , jossa katsottiin lainasanojen käytön riippuvan paljon käyttöyhteydestä. Englannin kielen vaikutuksen huomaa suomen kielessä varsinkin nykyajan puhekielessä, jossa melkein joka kolmas sana voi olla jonkin sortin Finglishiä. Moni englanninkielinen ja englan...
Lue lisää