Kenen äänellä on väliä? – Miksi opettaa rapista
Nuorten lukuinnon ja -taitojen romahdus on jo vuosia ollut ajankohtainen puheenaihe. Yhä harvempi lukee vapaa-aikanaan romaaneja tai lehtiä. Määrällisesti nuorten kohtaamat tekstit ovat tuskin silti vähentyneet. Yksi esimerkki nuorten päivittäin käyttämistä kaunokirjallisista teksteistä on laululyriikka. Erityisesti rap-lyriikka on viime vuosina noussut alakulttuurista valtavirtaan ja nostanut suosiotaan. Kouluopetuksessa rap-lyriikka on kuitenkin – tai oli ainakin omana kouluaikanani - edelleen marginaalissa, vaikka kieltenopetus voisi hyötyä siitä. Viime vuosina sitä on onneksi alettu nostaa esiin (ks. esim. Cavén 2019 ja Puranen 2018).
Rapin käyttö opetuksessa
Muistan, miten lukion äidinkielen opettajani antoi kerran mahdollisuuden rap-lyriikan käyttämiseen analyysin aineistona ja miten paljon helpotusta se tuotti. Se todisti, etteivät ainoastaan tietyt genret ole analyysin arvoisia. Ele antoi luvan soveltaa tunnilla opittuja taitoja niihin teksteihin, joita näin päivittäin. Vaikka rap ehkä eroaa päällisin puolin monesta muusta lyriikan genrestä, se on ennen kaikkea ympäristö, jossa sanoja arvostetaan. Sanaleikit, viittaukset ja kielellinen taito pääsevät oikeuksiinsa.
Äidinkielenopettaja Anna Alatalo kirjoittaa Kotuksen blogissaan rapin soveltamisesta opetukseen. Alatalon mukaan rap-lyriikan avulla voi erilaisten riimityyppien ohella käsitellä muun muassa metaforia, synestesiaa ja tekstin puhujan näkökulmia eli fokalisaatiota. Sanoituksissa esiintyy usein myös liioittelua, ironiaa tai kärjistämistä, joita tarkastelemalla omaa lukijuutta voi terävöittää. Ennen kaikkea lyriikka kannustaa itsensä ilmaisuun, jolle ei muuten kouluympäristössä ole välttämättä kovin paljoa tilaa.
Havainnollistavana esimerkkinä voisi toimia esimerkiksi rap-artisti Eevil Stöö. Stöö tekee tummanpuhuvaa musiikkia, jossa tarinoidaan gangsterielämästä, huuruisista illoista ja hämäristä päivistä.
Nää kadut teki Stööstä Stöön ja Stöö adoptoi nää kadut /
Stöö on taidenäyttely, Stöön tatuoinnit on rumat ja rajut
Eevil Stöö - Iso vauva Jeesus (2016)
Oikeassa elämässä Stöö on artisti Tommi Liikan alter ego. Stöön kappaleet ovat hedelmällisiä tarkasteltavia vaikkapa fokalisaation tai ironian kautta. Stöön lauluissa erikoinen näkökulma korostuu, sillä Stöö rappaa itsestään melkein aina kolmannessa persoonassa. Tämä luo etäännytetyn vaikutelman, ja tuo lauluihin tahattomalta vaikuttavaa huumoria.
Myös musiikki tuo laululyriikalle vielä uuden ulottuvuuden, jota tarkastella. Korostaako musiikki sanojen viestiä, vai ovatko nämä kaksi elementtiä ristiriidassa keskenään? Stöön tapauksessa synkät instrumentaalit syventävät kappaleiden hämyistä ilmimerkitystä.
Omien kouluaikojeni jälkeen rap on tullut selvästi enemmän hyväksytyksi opetuksessa, kuten Alatalon kirjoitus osoittaa. Lisäksi esimerkiksi taidekriitikko ja opettaja Aleksis Salusjärvi on järjestänyt rap-työpajoja ammattikoulun teknisillä aloilla opiskeleville pojille. Moni työpajaan osallistunut oli jo valmiiksi kielellisesti lahjakas, mutta tarvitsivat vain sopivan väylän taitojensa käyttämiseen.
Kenen ääni pääsee kuuluviin
Rap-lyriikkaan liitetään edelleen ennakkoluuloja. Kapeakatseinen käsitys vain seksistä, huumeista tai rahasta kertovista lauluista on myös ennakkoluuloinen. Rappia on monenlaista, syvällisestä pohdinnasta voimabiiseihin tai puhtaaseen sanaleikkiin. Ajatukset yksiulotteisesta ”nuoria mädättävästä” musiikista kuulostavat siksi hyvin 1990-lukulaisilta, vaikkei Suomessa koskaan koettukaan yhtä laajaa moraalipaniikkia kuin Yhdysvalloissa, vaan täällä rap-ilmiö nähtiin pikemminkin ohimenevänä villityksenä. (Kärjä 2019, Potts 2016)
Sanoitusten sisältöä ei silti missään nimessä saa jättää kritisoimatta. Ylen artikkeli vuodelta 2017 tarkastelee kriittisesti naisten representaatiota rap-lyriikassa. Ei kuitenkaan tule unohtaa, että negatiiviset asenteet eivät synny tyhjiössä. Ikävä kyllä seksistiset tai väkivaltaiset sanoitukset voivat olla tapa selvitä ja vahvistaa omaa asemaa niillä keinoilla, jotka ovat mahdollisia. Se ei tee niistä yhtään vähemmän vahingollisia. Kaikkia sanoituksia tulisi kuitenkin analysoida unohtamatta niiden kontekstia. Liioittelun läsnäolo on tärkeää muistaa, sillä sanoitusten irrottaminen alkuperäisestä yhteydestään voi ylläpitää mainittuja ennakkoluuloja.
Rapissa on tärkeää omien juurien tuntemus ja omalla äänellä puhuminen. Näin ollen siinä on aina kuulunut vähemmistöjen, sorrettujen ja marginalisoitujen ääni. Muun muassa Hassan Maikal ja Yeboyah ovat kirjoittaneet, miltä tuntuu kasvaa Suomessa rodullistettuna ihmisenä, johon liitetään samaan aikaan ennakkoluuloja ja odotuksia:
Sä haluut paksut hiukset, joita hoitaa harvoin /
Sä haluut meidän tyylit, muttet meidän traumoi
Hassan Maikal (feat. Yeboyah), Aina ollu tääl (2021)
Sillä, että juuri Yeboyah rodullistettuna suomalaisena rappaa lisäksi Elovena-tytöstä (Elovena 2019), on väliä, sillä se nostaa näkyviin kuvauksen suomalaisuudesta, joka ei välttämättä muuten pääsisi esiin. Samoin sillä on väliä, että juuri tikkakoskelais-joensuulais-rovaniemeläinen Kemmuru rappaa Suomen maakuntien (tai ”landen”) elämästä, sillä heidänkin tarinansa kumpuavat omasta kokemuksesta.
Rap-musiikki auttaa näkemään, millaisesta maailmasta esittäjä kirjoittaa. Kyse on siis lähdetietoisuudesta. Lähdetietoisuuden ja -kriittisyyden harjoittaminen opettaa tarkastelemaan sitä, millaisista lähtökohdista itse kirjoittaa ja miten omaa taustaansa tuo kenties huomaamattaan esiin. Parhaimmillaan rapin kaltaisten tekstimuotojen esittely antaa nuorille keinoja ilmaista itseään ja tapoja seistä sanojensa takana. Monenlaisten kirjoittajien esittely viestii, että jos heidän sanoillaan on väliä, myös sinun sanoillasi on.
Lähteet:
Aleksis Salusjärvi kannustaa poikia kielen pariin rapin keinoin:
Cavén, Tina (2019) Sanat haltuun rap-riimein. Yle.fi. 9.10.2019.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/09/sanat-haltuun-rap-riimein
Anna Alatalon esimerkkejä rapin periaatteista ja käytöstä opetuksessa:
Alatalo, Anna (2019) “Ku kohtalo kuljettaa kohtalon lasta” https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/aikat/ku_kohtalo_kuljettaa_kohtalon_lasta.31180.blog?22063_a=comment&22063_m=31180
Naisen representaatio raplyriikoissa tilastoin:
Sandell, Ellinoora (2017) Suomiräpissä nainen on usein ämmä, hutsu, narttu tai huora. Yle.fi. 28.6.2017.
Suomirapin historiaa:
Kärjä, Antti-Ville (2019) Suomiräppiä ennen suomiräppiä: suomalainen räp ja historian poliittisuus. Teoksessa Venla Sykäri, Inka Rantakallio, Elina Westinen & Dragana Cvetanovic (2019) Hiphop Suomessa. Puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä. Nuorisotutkimusseura ry.
Miettinen, Karri (2011) Rappiotaidetta. Suomiräpin tekijät. Helsinki: Like-Kustannus.
Moraalipaniikki Yhdysvalloissa:
Potts, Rolf (2016) The Great Rap Censorship Scare of 1990. Medium.com. 26.5.2016.
Viitatut kappaleet:
Eevil Stöö: Iso vauva Jeesus (2016)
Hassan Maikal: Aina ollu tääl (2021) ja Betonitarha-levy (2021)
Yeboyah: Elovena-kappale (2019)
Kemmuru: Esim. Kehumatta paras –levy (2006) tai How 2 Survive –kappale (2010)
Lisää lukemista:
Lisätietoa rapin kirjoittamisen säännöistä ja periaatteista. (Karoliina Niskanen, tunnetaan myös rap-artistina Lehmä):
Niskanen, Karoliina (2017) Kuinka räppiä kirjoitetaan. Lukufiilis.fi. 21.12.2017.
https://lukufiilis.fi/kirjoittajakoulu/kuinka-rappia-kirjoitetaan/
Saamelaisartisti Ailu Valle: Opettaja kannusti rappiin ja vahvisti saamelaisidentiteettiä:
Puranen, Katri (2018) Koulukelauksia: Rap kutsuu kielen pariin. Opettaja.fi. 6.4.2018.
https://www.opettaja.fi/ajassa/koulukelauksia-rap-kutsuu-kielen-pariin/
Kirjoittanut: Eila Karkinen
Blogi oli mielestäni mielenkiintoinen ja hyvällä tavalla erilainen. Tykkäsin että blogissa puhuttiin aiheesta eri näkökulmista ja opin kaikenlaista uutta aiheesta. Blogiin on selvästi nähty vaivaa ja lähteitäkin on ahkerasti käytetty. Aihe ei itselleni ole mitenkään tuttu, joten siitä oli mielenkiintoista lukea.
VastaaPoistaMarkus W.
Mielenkiintoista kuinka moniulotteisia rap-lyriikat ovatkaan. On hienoa kuulla, että opetuksessa käytetään nykyään monenlaista aineistoa ja annetaan nuorille uudenlaisia keinoja itseilmaisuun.
VastaaPoistaMirja V.
Tekstin aihe on mielestäni mielenkiintoinen ja tekstissä on monenlaisia näkökulmia. Minulle tuli uutena tietona se, että opetuksessa käytetään rap-lyriikoita ja niiden analyysia. En muista, että olisin esimerkiksi omien lukio-opintojeni aikana päässyt analysoimaan ja tulkitsemaan rap-lyriikoita. On hienoa, että opetuksessa käytettävä materiaali on uudistunut ja ajankohtaistunut.
VastaaPoistaJenna O