Murteet ja puhekieli suomen kielen opiskelun lisämausteena

Kuvitellaan, että käyt suomen kielen tunneilla äidinkielenäsi muuta kieltä puhuvana henkilönä. Olet opetellut alkeita, ja luokkahuonetilanteessa keskustelu sujuu. Osaat vastata kysymykseen ”mitä sinulle kuuluu?” Päätät käyttää suomen kieltä seuraavan kerran, kun tapaat suomea puhuvan tuttavasi. Tervehditte ja vastapuoli kysyy ”kuis kulkee?”, eikä sinulla ole aavistustakaan, mitä kyseinen fraasi tarkoittaa. 

Suomen kieli sekä sen toisena muotona tunnettu puhekieli että tajunnan räjäyttävät murteet ovat aiheuttaneet harmaita hiuksia Instagramista tutuille some-persoonille. Äidinkielenään englantia puhuvat britannialaislähtöinen Dave ja yhdysvaltalaislähtöinen Jasmin asuvat Suomessa, opettelevat suomen kieltä ja tekevät hauskoja videoita kielen oppimisesta Instagramiin ja TikTokiin. Dave toimii nimimerkillä dave.cad ja Jasmin nimimerkillä jazzupyourwanderlust. 

Eräässä Instagram reels -videon kuvauksessa dave.cad vitsailee sillä, kuinka suomea opiskellessa asiat opetellaan ”yleiskielen mukaan” – sitten sotkemaan saapuu puhekieli. Hän kuvaa suomea kieleksi, jossa on kaksi opittavaa kieltä, puhumattakaan paikallismurteista. Hauskasti editoidulla videolla Dave juoksee itseään karkuun. Hän juoksee kiljuen ovesta kuvatekstin ”WHEN YOU THINK YOU MASTER SOMETHING IN FINNISH” (”Kun luulet hallitsevasi jotain suomeksi”) saattelemana, kun hän tulee hetken kuluttua perästä rennon itsevarmasti aurinkolaseihin sonnustautuneena puhekielenä, joka heittää oppikirjat maahan tanssimusiikin saattelemana. 

Natiivina suomalaisenakin eteen tulee yllättävän usein sanoja, joiden merkitystä ei tunne tai jotka kuulostavat oudolta. Esimerkiksi asioita ei tehdä, vaan niitä ruukataan. Yksityisviestejä ei vain lähetetä, vaan ne slaidataan dee ämmään. Voi taivas, miten vihaankin tätä sanontaa. Tämän kaltaiset sanat kuuluvat monesti eri murteisiin tai puhekieleen. Kuitenkin suomea äidinkielenään puhuvat pysyvät ymmärtämään ja oppimaan helpommin yleiskielestä poikkeavaa kieltä. Olemme lapsuudesta asti kohdanneet kieltä sen eri muodoissa kuunnellessamme vanhempia, televisiota, musiikkia ja muita ihmisiä. 

Onkin kauhistuttavaa ajatella, kuinka vaikeaa suomen kieltä on oppia aikuisiällä ilman tätä ”itsestään” tapahtuvaa kielenoppimista. Jaana Isohätälä (2014) pohtii pro gradu -tutkielmassaan ”Kielenoppimisympäristön vaikutus oppijasuomen sanastoon” muun muassa kielikontekstia ja kielenoppimista eri ympäristöissä. Aikuisiällä kieltä voidaan Isohätälän mukaan opetella vieraana kielenä kieliyhteisön ulkopuolella itseopiskellen tai ohjatussa opetustilanteessa. Kieltä voidaan myös opetella toisena kielenä luonnollisesti kieliyhteisön sisällä arjessa, opetuksessa tai molempien yhdistelmänä. (Isohätälä 2014: 1, 10.) 

Lähde: Pixabay

Kuinka oppimisympäristöt sitten vaikuttavat kielitaitoon? Isohätälä on vertaillut tutkimuksessaan suomea Suomessa ja ulkomailla oppineiden kielen- käyttäjien kieltä ja sitä, miten toisen ja vieraan kielen opiskelun eri oppimisympäristöt vaikuttavat oppijoiden käyttämään sanastoon. Hän on vertaillut keskitason kielenoppijoiden teksteissä esiintyvää sanastoa. Erot aineistojen välillä koostuivat siitä, että suomea toisena ja vieraana kielenä oppineet kirjoittajat käyttivät erilaisia ilmauksia samojen tarkoitusten ja merkitysten ilmaisemiseen. Analyysin perusteella Suomessa kieltä oppineet käyttivät vaihtoehtoisia ilmauksia vaihtelevammin tai suosivat arkikielistä vaihtoehtoa enemmän kuin suomea ulkomailla oppineet. Tämä näkyy esimerkiksi Suomessa kieltä oppineiden substantiiviesiintymissä, joissa arkikielisiä substantiiveja näkyi aineiston teksteissä 63 kappaletta esimerkiksi sanoja spora, mötikkä ja ukkeli. Verraten ulkomailla suomea oppineihin, joiden teksteissä arkikielisiä substantiiviesiintymiä oli vain kahdeksan kappaletta. (Isohätälä 2014: 47, 91, 93.) 

Maalaisjärjelläkin ajateltuna luokkahuoneessa opittu kieli on täysin erilaista kuin natiivien ympäröimänä opittu kieli. Opinhan itsekin uusia sanoja tuttaviltani epäsäännöllisen säännöllisin väliajoin. Isohätälän tutkimus kertoo, että suomea Suomessa oppineiden sanastoon sekoittuu puhekieltä enemmän kuin suomea ulkomailla oppineiden sanastoon (Isohätälä 2014: 94). Puhekieli ja sen sekoittuminen yleiskieleen ei kuitenkaan ole kielenoppijan näkökulmasta aina selkein asia. 

Puhekielen ja murteiden maustekimarasta nauttii suomen kielen opinnoissaan aikaisemmin mainitsemani jazzupyourwanderlust. Turun murre vs. suomen kieli -videolla Jasmin ja hänen kumppaninsa Tuomas luettelevat vuorotellen sanoja, Jasmin ensin yleiskielellä ja sitten Tuomas Turun murteella. – Turussa. – Turkkuses. ¬– Minä luin. ¬– Mää lukisin, Jasmin nauraa, – That’s not how past tense works, eli mennyt muoto ei käyttäydy noin. Tuomas vastaa – It does in Turku, eli Turussapa käyttäytyy. Jasmin naureskelee, että ei ymmärrä murretta. Tuomas vastaa: – It’s Turku dialect they are not to be understood, eli se on Turun murre, heitä ei kuulukaan ymmärtää. Samaistun tässä Tuomakseen. 

Turkulaisia ei välttämättä ymmärrä, mutta Jasminin rakkaus Turkua kohtaan roihuaa. Toisessa Instagram reels -videon kuvauksessa Jasmin kertookin rakastavansa Turkua, mutta alueen murre hämmentää häntä. Hän kysyy, miten hänen tulisi vastata kieltomuodossa esitettyyn kysymykseen: ”Et sä haluis kaffelle lähtee?” Jasmin pyytää apua ja lisää loppuun surusilmäisen emojin. Videolla ”When your learning Finnish but then you find out about Turun murre” (”kun opiskelet suomea ja törmäät Turun murteeseen”) Jasmin laulaa kappaletta, jossa sanotaan ”I’d like to leave” eli haluaisin lähteä. Lähtisin minäkin, jos joutuisin opettelemaan suomea sekä Turun murretta rinnakkain. Onnea ja menestystä kaikille suomea sen lukuisilla eri lisämausteilla opetteleville ihmisparoille! 

 

Lähteet: 

Jaana Isohätälä (2014) pro gradu -tutkielma ”Kielenoppimisympäristön vaikutus oppijasuomen sanastoon” DOI:10.13140/2.1.2730.4001 

dave.cad Instagram sivut, video 4.1.2022 (Tarkistettu 18.3.2022) 

jazzupyourwanderlust Instagram sivut, video 4.11.2021 ja video 21.2.2022 (Tarkistettu 18.3.2022) https://pixabay.com/vectors/kid-study-book-child-figure-3326960/

Kirjoittanut: Lilian Korhonen