Venäjää oppimassa Tverissä

Miltä kuulostaisi, jos lähtisit itärajan taakse venäläiseen yliopistoon opiskelemaan kolmeksi kuukaudeksi? Olisiko houkuttelevaa asua asuntolassa opiskelukavereidesi kanssa ja opiskella venäläisten opettajien johdolla esimerkiksi verbioppia? Mikäli vastasit kyllä, suosittelen lukemaan tämän kirjoituksen. Kerron nimittäin sinulle omasta kieliharjoittelustani, jonka suoritin vuonna 2019 Tverin valtionyliopistossa Tverissä Moskovan luoteispuolella. Tveristä pääsee junalla Moskovaan alle kahdessa tunnissa. Kieliharjoittelu oli kokemuksena hyvin mielenkiintoinen ja opettavainen. Pääsin oppimaan lisää venäjän kieltä ja käyttämään venäjää arkipäivän tilanteissa. On yleisesti tiedossa, että venäläiset osaavat melko huonosti englantia, ja sen todellakin opin tuon kolmen kuukauden aikana. Harjoittelun aikana oli muutama haastavampi tilanne, joissa yritin hoitaa asiaani englanniksi, kun venäjän kielen taitoni ei aivan riittänyt. Asuin yliopiston yhteydessä olevassa asuntolassa opiskelukavereideni kanssa, mikä oli kätevää, sillä luennot olivat samassa rakennuksessa. Asuntomme oli kauniisti sanottuna erikoinen, sillä iltaisin hanoista ei tullut aina lämmintä vettä tai sitten vesi oli ruskeaa. Osa opiskelijoista asui venäläisessä perheessä kieliharjoittelun ajan, ja kuulin heiltä, että perhemajoitus oli toimiva ratkaisu.
Kuvassa tutkimusmatkailija Afanasi Nikitinin patsas. 

Harjoittelun aikana pääset suorittamaan useita mielenkiintoisia kursseja. Kursseilla käsiteltiin sekä kirjallista että suullista viestintää, venäläistä kaunokirjallisuutta, Venäjän “yhteiskuntaa” ja venäjän kielen verbioppia. Kieliharjoittelun aikana pääsin tutustumaan venäläiseen opetuskulttuuriin. Venäläinen opetuskulttuuri eroaa merkittävästi suomalaisesta, sillä kieliharjoittelussa sain tehdä roppakaupalla kotitehtäviä ja erilaisia Powerpoint-esityksiä, joita esittelimme luennoilla. Myös tentit olivat erilaisia verrattuna suomalaisiin, sillä tenteissä saimme käyttää kurssimateriaalia ja sanakirjoja. Puhekurssilla harjoittelimme paljon erilaisia dialogeja ja kurssin nimen mukaisesti keskustelimme paljon erilaisista teemoista ja ajankohtaisista aiheista. Opintojeni aikana kielitaitoni karttui merkittävästi ja opin paljon esimerkiksi uusia sanoja ja käyttökelpoisia fraaseja. Edellä mainittujen kurssien lisäksi kieliharjoittelun aikana voi opiskella sekä kääntämisen että fraseologian kursseja. Kursseista ja opetuksesta löytyy lisää tietoa Aleksanteri-instituutin sivuilta. (https://www2.helsinki.fi/fi/aleksanteri-instituutti/kieliharjoittelu)
Tverin keskustassa oleva kävelykatu, jota pitkin tuli kuljettua hyvin paljon.

Öinen Tver 

Ehdin tekemään Venäjällä muutakin kuin pelkästään opiskelemaan. Vapaa-ajalla kävimme muun muassa sirkuksessa, huonepakopeleissä, kauppakeskuksessa ostoksilla ja ostamassa vettä, sillä sitä sai kantaa kädet väärällään monta kertaa viikossa asuntolalle. Kävin opiskelukavereideni kanssa useamman kerran Moskovassa, sillä kaupunki sijaitsee lyhyen matkan päässä Tveristä. Moskovassa kävimme muun muassa baletissa, katsomassa nähtävyyksiä ja tutustumassa venäläiseen vodkakulttuuriin. Kieliharjoittelun puolessa välissä pari hyvää ystävääni tuli Suomesta tapaamaan minua ja vietimme viikonlopun Moskovassa. Toimin heille oppaana, näytin heille nähtävyyksiä ja tutustutin heidät venäläiseen ruokakulttuuriin. Toukokuun alussa meillä oli noin viikon loma, jonka aikana reissasin ystäväni kanssa pitkin Venäjää. Kävimme tuon viikon aikana Moskovassa, Kazanissa ja Nižni Novgorodissa. Matkustimme junalla, ja junamatkat olivat jo itsessään kokemus. Junamatkoilla juttelimme venäläisten mammojen kanssa, ja he kertoivat meille nähtävyyksistä ja hyvistä ruokapaikoista, joita kohteesta löytyisi. Junamatkoilla pääsin toden teolla hyödyntämään venäjän kielen taitoani. Kaupungeissa kävimme tutustumassa nähtävyyksiin, shoppailimme ja ihan vain lomailimme, sillä opiskelu oli toisinaan melko rankkaa ja aikaa vievää. Suosittelen kaikille Venäjästä kiinnostuneille tutustumaan Pietarin ja Moskovan lisäksi myös muihin kaupunkeihin, sillä jokaisessa kaupungissa on jotakin mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa.
Volga, joka virtaa Tverin halki ja taustalla kirkko. 

Tiedän, että tässä maailmantilanteessa ei ole mahdollista suorittaa kieliharjoittelua, mutta mikäli se on joskus mahdollista, suosittelen lämpimästi kieliharjoittelua jokaiselle siitä kiinnostuneelle. Kieliharjoittelun aikana pääsee kokemaan todella monia uusia asioita, oppii uutta kieltä todella paljon ja pääsee hyödyntämään sitä käytännössä. Ulkomailla asuminen saattaa pakottaa sinut oman mukavuusalueen ulkopuolelle, ja pääset näkemään maailmaa toisenlaisesta perspektiivistä. 

 
Lähteet: 


Itä-Suomen yliopisto: Venäjän kieli: https://www.uef.fi/fi/koulutus/venajan-kieli 




Kuvat ovat itseni ottamia 


Kirjoittanut: Jenna Olkkonen

Kommentit

  1. Veera S13. toukokuuta 2022 klo 0.33

    Hei! Aihe oli erittäin mielenkiintoinen, sillä olen itsekin harkinnut kieliharjoittelua. Tuot monipuolisesti esiin kieliharjoittelun hyviä puolia, sekä kerrot paljon opinnoista, Venäjällä asumisesta ja vapaa-ajasta. Fakta asuntojen huonosta vedensaannista iltaisin oli itselle uutta tietoa!

    VastaaPoista
  2. Anonyymi18. toukokuuta 2022 klo 1.32

    Hei! Kuulostaa siltä, että opit erittäin paljon kolmessa kuukaudessa, etkä ainoastaan kieltä vaan myös kulttuuria. Vaikkei teksti olekaan mitenkään superpitkä, siitä saa melko hyvän kuvan elämästä Venäjällä.

    Joona L

    VastaaPoista
  3. Anonyymi18. toukokuuta 2022 klo 2.43

    Moikka! Tekstisi oli erittäin mielenkiintoinen ja hauskasti kirjoitettu. Pääsisinpä itsekin joskus Venäjälle vaihtoon! Sain tämän blogitekstin kautta itselle paljon uutta tietoa. Esim. venälänen opetuskulttuuri ja se et edelleenkin on vodkaturismia! (Luulin pitkään sen olevan myytti).

    Lidia B

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Murteet ja puhekieli suomen kielen opiskelun lisämausteena

Kuva
Kuvitellaan, että käyt suomen kielen tunneilla äidinkielenäsi muuta kieltä puhuvana henkilönä. Olet opetellut alkeita, ja luokkahuonetilanteessa keskustelu sujuu. Osaat vastata kysymykseen ”mitä sinulle kuuluu?” Päätät käyttää suomen kieltä seuraavan kerran, kun tapaat suomea puhuvan tuttavasi. Tervehditte ja vastapuoli kysyy ”kuis kulkee?”, eikä sinulla ole aavistustakaan, mitä kyseinen fraasi tarkoittaa.  Suomen kieli sekä sen toisena muotona tunnettu puhekieli että tajunnan räjäyttävät murteet ovat aiheuttaneet harmaita hiuksia Instagramista tutuille some-persoonille. Äidinkielenään englantia puhuvat britannialaislähtöinen Dave ja yhdysvaltalaislähtöinen Jasmin asuvat Suomessa, opettelevat suomen kieltä ja tekevät hauskoja videoita kielen oppimisesta Instagramiin ja TikTokiin. Dave toimii nimimerkillä dave.cad ja Jasmin nimimerkillä jazzupyourwanderlust .  Eräässä Instagram reels -videon kuvauksessa dave.cad vitsailee sillä, kuinka suomea opiskellessa asiat opetellaan ”yl...
Lue lisää

Miten kieli vaikuttaa ajatteluun?

Kuva
Voiko väriä nähdä, jos sille ei ole sanaa? Entä voiko sanaa ymmärtää, jos koko konsepti puuttuu kielestä? Kuvitellaan esimerkiksi tilanne, että kielessä ei ole sanaa postimerkille, koska koko konsepti kirjeiden lähettämisestä postimerkeillä puuttuu. Onko sanojen merkityksiä siis mahdollista ymmärtää lainkaan, jos niille ei löydy sanoja?  Suomen kielessä on vain yksi perusvärinnimitys siniselle. Boroditskyn (2009) mukaan venäjän kielessä on sen sijaan erikseen sana vaaleansiniselle ( goluboj ) ja kirkkaansiniselle ( sinij ). Toisaalta voihan värejä kuvailla suomeksikin, mutta kieli ei itsessään johdattele tekemään niin, ellei niille ole erikseen omat sanansa. Joissain kielissä on pelkästään sana tummalle ja vaalealle, mikä automaattisesti rajaa ajattelua vielä radikaalimmin. Vai rajaako?  Taustatutkimusta tehdessäni panin merkille, että kielen vaikutuksesta ajatteluun ja etenkin kielten välisistä ajattelun eroista on yllättävän vähän tutkimusta. Ehkä tunnetuin julkaistu teoria ...
Lue lisää

Miksi lauletaan elefantin painosta?

Monille on varmaan jo tullut tutuksi laulaja Ellinooran kappale Elefantin paino , mutta miksi siinä lauletaan elefantista eikä norsusta? Ymmärrämme molemmat sanat ja tiedämme, että ne tarkoittavat samaa eläintä. Elefantti on lainasana, joka on tullut meille ruotsin kautta latinasta. Norsu taas on tullut suomen kieleen jo ennen Agricolan aikoja, joten voitaisiin ajatella sen olevan suomenkielisempi vaihtoehto. Onko näiden käytössä sitten mitään eroa? Näin kääntäjäopiskelijana sanon, että kyllä on.  Suomen kieli on saanut paljon lainasanoja monista kielistä ; ennen paljon ruotsista, mutta nykyisin eniten englannista. Suomalaiset ovat englannin kielen lainasanoista montaa eri mieltä. Kotimaisen kielen keskus teki aiheesta kyselyn , jossa katsottiin lainasanojen käytön riippuvan paljon käyttöyhteydestä. Englannin kielen vaikutuksen huomaa suomen kielessä varsinkin nykyajan puhekielessä, jossa melkein joka kolmas sana voi olla jonkin sortin Finglishiä. Moni englanninkielinen ja englan...
Lue lisää