Audiovisuaalinen kääntäminen on asiantuntijatyötä, vaikkei siitä välitetäkään

Useimmat AV-kääntäjät kokevat, ettei heidän työtään juuri arvosteta. Alan ulkopuolisten arvostus kääntäjän työtä kohtaan todettiin vähäiseksi myös Lindströmin (2017) tekemässä tutkimuksessa. Mielenkiintoisesti samassa tutkimuksessa työhön liittyvää vastuuta ja sen vaatimaa asiantuntemusta pidettiin kuitenkin suurina. Ristiriitaiset tulokset herättävät pohtimaan, onko AV-kääntäminen tärkeää työtä vaiko sittenkin joutopuuhaa, jonka kuka tahansa taitaa? 

Audiovisuaalisen kääntämisen alle luetaan monenlaista kääntämistoimintaa, joista keskeisimmät ovat tekstitys, dubbaus ja selostus. (Carlini) Näiden yleiskategorioiden ohella voidaan luetella 13 erilaista audiovisuaalisen kääntämisen lajia. Esimerkiksi äänten kuvailu tekstin avulla sokeita katsojia varten on yksi niistä. 

AV-kääntämisen valitettava nykytrendi on, että kustannustehokkuus laitetaan liian usein laadun edelle. Se, että kääntämistä teetetään koulutettujen osaajien lisäksi alipalkatuilla harrastelijoilla, on omiaan heikentämään alan arvostusta. Jopa Netflixin kaltainen mediajätti syyllistyi jo kymmenen vuotta sitten Divxfinland.orgin käännöstekstien luvattomaan käyttöön. Tapauksesta teki farssin se, että lainattu käännös oli epävirallinen ja siksi jo itsessään periaatteessa laiton. 

Toinen syy AV-kääntämisen matalaan arvostukseen on formaatissa. Viihde-elokuvaa ja erityisesti televisioviihdettä pidetään yleisesti ottaen vähemmän hienostuneina kulttuurin muotoina kuin kaunokirjallisuutta. On tietenkin selvää, ettei kääntäjillä ole minkäänlaisia vaikutusmahdollisuuksia tähän. Sisällön taso voi kuitenkin vaikuttaa myös kääntäjän kokemaan työmotivaatioon ja oman työn arvostukseen (Lindström 2017). 

Vuoden englantia opiskelleena olen jo nyt saanut kuulla opinnoissa pidemmällä olevilta kollegoiltani, että kääntäjäksi suuntautuvan kannattaa muitta mutkitta rientää kandidaatin paperit saatuaan työelämään. Työnantajat kuulemma palkkaavat mieluummin silloin kuin jos työnhakija olisi suorittanut maisterintutkinnonkin. En tiedä, ovatko väitteet täysin todenperäisiä, mutta kieltämättä ne herättävät minussa ajatuksia. 

Mielestäni ei ole kuitenkaan mitään epäselvyyttä siitä, että laadukas AV-kääntäminen vaatii asiantuntemusta. Nykyinen trendi on erityisen huolestuttava, kun ottaa huomioon, miten keskeinen osa katselukokemusta onnistunut käännös on. Huono käännös ei ole pelkästään tyylivirhe, vaan se voi pahimmillaan pilata alkuperäisteoksen. 

Epäonnistuneisiin käännöksiin törmää, jos etsii esimerkiksi japanista käännettyjä animaatioita. Japanilaisten animaatiosarjojen tekstitykset ovat usein harrastelijoiden käsialaa, sillä virallisia käännöksiä ei aina ole julkaistu. Oman kokemukseni perusteella harrastelijamaisuus paistaa valitettavan usein epävirallisista käännöksistä läpi. Muun muassa Fate/Stay Night -animaatiosarjan “People die if they are killed” ja Death Noten “Just according to keikaku (Translator’s note: Keikaku means plan)” ovat jo surullisenkuuluisiksi nousseita käännöskukkasia. Sanasta sanaan tehdyt käännökset pyrkivät uskollisuuteen alkuperäistekstiä kohtaan, mutta lopputulos on yleensä kankea, epäidiomaattinen ja toisinaan jopa vaikeaselkoinen. 

Lähdemateriaalin audiovisuaalisuus on AV-kääntämisen toinen erityishaaste. Puheen ohella sarjat ja elokuvat sisältävät tekstiä ja sanatonta kommunikaatiota. Kääntäjä joutuukin käännöstä tehdessään tekemään ”tulkinnan tulkintaa” polysemioottiseen viestintään pohjaten. Kääntäjän kannalta ensisijaiseksi ei nouse mikään yksittäinen viestinnän osa-alue, vaan viestintä kokonaisuutena. (Carlini) 

AV-kääntämisen vähäinen arvostus on ristiriidassa sen asiantuntijaluonteen kanssa. Yksikään alipalkattu harrastelija tai koneoppiva tekoäly ei kykene tekemään AV-kääntämisen kaltaista monimutkaista tulkintatyötä laadukkaasti. Kielen osaaminen ei myöskään yksinään riitä siihen, että osaisi kääntää kyseistä kieltä. Tällaisten väärinkäsitysten korjaaminen on tärkeää, kun mietitään, miten audiovisuaalisen kääntämisen arvostusta olisi mahdollista parantaa. 



LÄHTEET 

Carlini, Mirco: Audiovisual translation. Creative words. https://creative-words.com/en/audiovisual-translation/ Luettu 24.4.2022. 

Digitoday 2012: Netflix käytti ilman lupaa DivX Finlandin tekstityksiä. IS. TS: Netflix käytti ilman lupaa DivX Finlandin tekstityksiä - Digitoday - Ilta-Sanomat (is.fi) Luettu 3.5.2022. 

Gramuglia, Anthony 2020: ’People Die If They Are Killed’: The Most Infamous Bad Anime Fansubs. CBR. https://www.cbr.com/infamous-bad-anime-fansubs-fate-death-note/ Luettu 3.5.2022 

Holopainen, Tiina 2010: AV-tekstityksen tehtävistä ja ominaisuuksista ohjautuvuuden ja toimivuuden näkökulmasta. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteen laitos. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201101071029 Luettu 3.5.2022. 

Järvinen, Petteri 2012: Kuka jatkossa kääntää tv-ohjelmat? Havaintoja digimaailmasta. https://pjarvinen.blogspot.com/2012/10/kuka-jatkossa-kaantaa-tv-ohjelmat.html Luettu 24.4.2022. 

Lindström, Saara 2017: Av-kääntäjän arvostus katsojan näkökulmasta: ”Tärkeä ja arvokas työ” vai turhaa puurtamista, koska ”tekstityksiä ei enää tarvita”? Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopiston kääntäjänkoulutuslaitos. https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705241689 Luettu 3.5.2022. 


Kirjoittanut: Olli Nuortimo

Kommentit

  1. Joona Lehikoinen11. toukokuuta 2022 klo 3.01

    Blogi on kokonaisuutena hyvin mielenkiintoinen ja herätti paljon ajatuksia omista kokemuksistani AV-kääntämiseen liittyen. Epäonnistuneisiin AV-käännöksiin liittyen mieleeni tulivat kulttimaineeseen nousseet Agapio Racing Teamin surkuhupaisat suomidubbaukset. Agapio Racing Team onkin hyvä esimerkki siitä, miten myös dubbausta on teetetty koulutettujen osaajien sijaan alipalkatuilla harrastelijoilla. Esimerkkejä epäonnistuneista AV-käännöksistä tuntuukin löytyvän valitettavan paljon. On yllättävää, kääntäjäksi suuntautuvan on kehotettu menemään työelämään heti kandin paperit saatuaan, sillä yleisesti Suomessa arvostetaan korkeaa koulutustasoa. Toisaalta tämä voi johtua siitä, että kandien palkkaaminen on työnantajalle halvempaa kuin maisterien, mikä on mielestäni erittäin huolestuttavaa. Olen samaa mieltä, että kaiken kääntämisen, myös AV-kääntämisen, pitäisi olla lähtökohtaisesti juuri asiantuntijatyötä.

    VastaaPoista
  2. Anonyymi13. toukokuuta 2022 klo 7.03

    En ollut kuullu tuosta Netflixin fiaskosta, mutta pakko sanoa, että on kyllä säälittävää toimintaa. Toisinaan tuollaiset fiaskot takovat järkeä yhtiöille. Asiantuntijatyöstä joutuu maksamaan, ja jos mennään siitä, missä aita on matalin, niin ainakin Netflix nyt tietää mihin se voi johtaa. Pakko sanoa silti, että tuo “Just according to keikaku (Translator’s note: Keikaku means plan)” saa kääntäjän repimään pelihousunsa. Eikö olisi ihan sama vain kirjoittaa koko virke japaniksi ja suluissa sisällyttää käännös? Joitain japanin sanoja tiedetään laajalti, esim. katana ja sakura, mutta se ei tarkoita sitä, että kuluttajat aina ymmärtäisivät ne.

    —Patrik

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Murteet ja puhekieli suomen kielen opiskelun lisämausteena

Kuva
Kuvitellaan, että käyt suomen kielen tunneilla äidinkielenäsi muuta kieltä puhuvana henkilönä. Olet opetellut alkeita, ja luokkahuonetilanteessa keskustelu sujuu. Osaat vastata kysymykseen ”mitä sinulle kuuluu?” Päätät käyttää suomen kieltä seuraavan kerran, kun tapaat suomea puhuvan tuttavasi. Tervehditte ja vastapuoli kysyy ”kuis kulkee?”, eikä sinulla ole aavistustakaan, mitä kyseinen fraasi tarkoittaa.  Suomen kieli sekä sen toisena muotona tunnettu puhekieli että tajunnan räjäyttävät murteet ovat aiheuttaneet harmaita hiuksia Instagramista tutuille some-persoonille. Äidinkielenään englantia puhuvat britannialaislähtöinen Dave ja yhdysvaltalaislähtöinen Jasmin asuvat Suomessa, opettelevat suomen kieltä ja tekevät hauskoja videoita kielen oppimisesta Instagramiin ja TikTokiin. Dave toimii nimimerkillä dave.cad ja Jasmin nimimerkillä jazzupyourwanderlust .  Eräässä Instagram reels -videon kuvauksessa dave.cad vitsailee sillä, kuinka suomea opiskellessa asiat opetellaan ”yl...
Lue lisää

Miten kieli vaikuttaa ajatteluun?

Kuva
Voiko väriä nähdä, jos sille ei ole sanaa? Entä voiko sanaa ymmärtää, jos koko konsepti puuttuu kielestä? Kuvitellaan esimerkiksi tilanne, että kielessä ei ole sanaa postimerkille, koska koko konsepti kirjeiden lähettämisestä postimerkeillä puuttuu. Onko sanojen merkityksiä siis mahdollista ymmärtää lainkaan, jos niille ei löydy sanoja?  Suomen kielessä on vain yksi perusvärinnimitys siniselle. Boroditskyn (2009) mukaan venäjän kielessä on sen sijaan erikseen sana vaaleansiniselle ( goluboj ) ja kirkkaansiniselle ( sinij ). Toisaalta voihan värejä kuvailla suomeksikin, mutta kieli ei itsessään johdattele tekemään niin, ellei niille ole erikseen omat sanansa. Joissain kielissä on pelkästään sana tummalle ja vaalealle, mikä automaattisesti rajaa ajattelua vielä radikaalimmin. Vai rajaako?  Taustatutkimusta tehdessäni panin merkille, että kielen vaikutuksesta ajatteluun ja etenkin kielten välisistä ajattelun eroista on yllättävän vähän tutkimusta. Ehkä tunnetuin julkaistu teoria ...
Lue lisää

Miksi lauletaan elefantin painosta?

Monille on varmaan jo tullut tutuksi laulaja Ellinooran kappale Elefantin paino , mutta miksi siinä lauletaan elefantista eikä norsusta? Ymmärrämme molemmat sanat ja tiedämme, että ne tarkoittavat samaa eläintä. Elefantti on lainasana, joka on tullut meille ruotsin kautta latinasta. Norsu taas on tullut suomen kieleen jo ennen Agricolan aikoja, joten voitaisiin ajatella sen olevan suomenkielisempi vaihtoehto. Onko näiden käytössä sitten mitään eroa? Näin kääntäjäopiskelijana sanon, että kyllä on.  Suomen kieli on saanut paljon lainasanoja monista kielistä ; ennen paljon ruotsista, mutta nykyisin eniten englannista. Suomalaiset ovat englannin kielen lainasanoista montaa eri mieltä. Kotimaisen kielen keskus teki aiheesta kyselyn , jossa katsottiin lainasanojen käytön riippuvan paljon käyttöyhteydestä. Englannin kielen vaikutuksen huomaa suomen kielessä varsinkin nykyajan puhekielessä, jossa melkein joka kolmas sana voi olla jonkin sortin Finglishiä. Moni englanninkielinen ja englan...
Lue lisää