Oikeinkirjoitus sosiaalisessa mediassa – nykyajan kansalaistaito vai pilkunviilaajien turhaa touhotusta?

Tyhmä, yksinkertainen, epäpätevä. Näin osallistujat kommentoivat Vauva.fi:n (Vauva.fi, 3/2013) keskusteluun ihmisiä, jotka eivät kirjoita yhdyssanoja oikein. Sometekstien kielivirheet herättävät ihmisissä itseni mukaan lukien vahvoja tunteita, mutta onko oikeakielisyydellä somessa todellista merkitystä vai onko kyse turhan tarkasta pilkunviilauksesta? 

Kirjoittamastamme tekstistä suurin osa on nykyään sähköisessä muodossa. Sosiaalisen median välityksellä myydään ja ostetaan kaikkea vaatteista ensiasuntoon, hankitaan koiranpentuja, vaihdetaan ja levitetään ajatuksia sekä kaupataan omia tai yritysten palveluita. Some on löytänyt tiensä jatkuvasti laajentuen elämän useimpiin osa-alueisiin, mistä syystä sinne kirjoitetun tekstin laatuun tulisi kiinnittää mielestäni erityistä huomiota. 

Facebookin myyntiryhmissä, keskustelupalstoilla ja Tori.fi:ssä törmää monenlaisiin kielenhuollon sankareihin. Yleisimpiä kompastuskiviä ovat piste- ja pilkkusäännöt, viestiä selkeyttävä kappalejako, aina yhtä kimurantit yhdyssanat sekä erikoismerkkien oikeaoppinen käyttö. Usein törmää myös tekstin sisällön epäjohdonmukaisuuteen, selkeisiin huolimattomuusvirheisiin sekä täydelliseen rakenteettomuuteen tekstissä. Sometekstien oikeakielisyyden puolestapuhujana suosittelenkin oman tekstin läpilukua ennen julkaisua sekä vähintään pisteiden ja isojen alkukirjainten kaltaisten perusasioiden tarkistusta. 

Väitän, että sometekstien kirjoitus- ja kielenhuoltovirheillä on kirjoittajalleen pitkä liuta kielteisiä seurauksia. Etenkin silloin, kun tavoitteena on saavuttaa itselleen konkreettista etua, esimerkiksi vuokra-asunto, liian huoleton ote esittelytekstissä saattaa verottaa kirjoittajan uskottavuutta. Seuraavassa kaksi havainnollistavaa esimerkkiä samaan tavoitteeseen pyrkivästä, mutta laadultaan täysin päinvastaista esittelytekstistä. Katkelmat pohjautuvat todellisiin Facebookin vuokra-asuntoryhmän julkaisuihin, joita olen muokannut tunnistettavuuden välttämiseksi. 

”Moi. etsin asuntoa yksiötä tai kaksiota turun/tampereen alueelta olen 22 ja asiat kunnossa myös rahapuoli minulta löytyy koira jonka tulisi saada muuttaa kanssani laita yv jos löytyy asunto!!” 

”Hei! Etsin yksiötä tai kaksiota 1.3.2022 alkaen Torniosta. Olen 22-vuotias luotettava, siisti ja savuton opiskelija, jolla on luottotiedot kunnossa. Vuokran kipuraja on 700 €/kk. Otathan yhteyttä, mikäli sinulta löytyisi sopiva asunto tai haluat kuulla minusta lisää!” 

Vaikka en ole vuokranantaja, väitän esimerkkikatkelmista jälkimmäisen herättävän lukijassaan enemmän luottamusta ja kiinnostusta. Tässä yhdyn Saara Lindströmin loistavaan blogikirjoitukseen (MMA.fi, 6/2021), jonka mukaan nykyisellä pikaviestinnän aikakaudella siisti ja huoliteltu teksti on oivallinen tapa erottua infomassasta. Lyhyelläkin kielenhuoltoon uhratulla hetkellä voi olla koiranpennun tai vuokra-asunnon arvoinen vaikutus kirjoittajalleen. 

Sometekstien kielivirheiden seuraukset yltävät myös yrittäjien tilipusseihin. Yritykset ovat aktiivisesti esillä sosiaalisessa mediassa, ja heidän nimissään tehty julkaisu vaikuttaa aina kyseisen firman imagoon. Suurin osa yritysten somekirjoituksista onkin mielestäni onnistuneita, mutta yhä törmään harmittavan usein pitkiin, epäselkeisiin ja virheitä viliseviin mainosteksteihin. Ainakin omalla kohdallani yrityksen huolimaton some-esiintyminen saa kääntymään mahdollisuuksien mukaan kilpailevan palveluntarjoajan puoleen. 

Kielivirheellisestä tekstistä kärsii myös lukija. Koukeroinen tai välimerkitön teksti on raskasta luettavaa, jota monikaan ei lue alkua pidemmälle. Viesti ei tällöin tavoita kohdeyleisöään eikä toteuta tarkoitustaan tiedon välittäjänä. Virheiden täyttämää tekstiä on myös vaikeaa ymmärtää, ja huomio kiinnittyy tekstin sisällön sijaan kielenhuollollisiin seikkoihin. Tämä ei palvele sen paremmin kirjoittajan tavoitteita kuin lukijan mielenrauhaakaan. 

Aina ei ole perusteltua kuitenkaan tuomita kirjoittajaa epäpäteväksi hutiloijaksi muutaman virheen perusteella. Kuten osa kommentoijista Vauva.fi:n keskustelussakin toi esille, voi kielivihreiden taustalla olla neurologisia syitä, kuten erityinen kirjoittamisen vaikeus. Huolettomampaa suhtautumista virheisiin puoltavat myös argumentit, joiden mukaan nettitekstin kuuluukin olla nopeatempoista, rentoa ja keskustelunomaista kieltä, jossa keskeistä ei ole kieliopillinen täydellisyys. 

Kiistatonta tieteellistä näyttöä somen kielivirheiden merkityksestä en juurikaan löytänyt, mutta sitäkin enemmän mielipide-, blogi- ja keskustelupalstakannanottoja aiheesta. Yksilöiden tasolla ilmiöön suhtaudutaan melko kielteisesti, mikä kaikkien someen kirjoittavien olisi tarpeellista huomioida. Täydellistä proosaa ei kenenkään tarvitse Facebookin myyntiryhmiin kirjoittaa, mutta huoliteltu ja perusvirheistä karsittu teksti palvelee kaikkia. Suurta vaivannäköä se ei myöskään vaadi, lyhyt reissu ala-asteaikaisiin äidinkielen tunteihin riittää.

Kirjoittanut: Alisa Tallgren