Kieliblogi 2022

Vieraiden kielten opiskelu on ollut viime vuosina paljon tapetilla, sillä niitä – englantia lukuunot-tamatta – opiskellaan yhä vähenevässä määrin. Keskusteluissa ovat usein nousseet esiin korkea-koulujen todistusvalintojen painotukset sekä englannin kielen yhä lujittuva valta-asema länsimai-den lingua francana. Nämä ovat osaltaan vaikuttaneet muiden vieraiden kielten vetovoimaisuu-teen. On hyvin ymmärrettävää, että koululaiset valitsevat A1-kielekseen englannin, koska sen hy-vää osaamista melkeinpä odotetaan nykypäivänä, ja sillä pötkii jo melko pitkälle. Sekin on hyvin luonnollista, että lukiolainen, joka haluaa varmistaa pääsynsä yliopistoon, panostaa niihin aineisiin, joista saa eniten pisteitä todistusvalinnoissa. Näin ei toki voi yleistää kaikkien kohdalla, mutta esi-merkiksi yhdessä lukiolaisille osoitetussa kyselyssä suurin osa vastasi todistusvalintojen pisteytys-ten vaikuttaneen siihen, etteivät he valinneet valinnaisia kieliä ( https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-...

Sukupuolineutraaliudesta ja sukupuolen moninaisuudesta on vuosien saatossa alettu puhumaan entistä enemmän. Itse olen nähnyt keskustelua aiheesta Instagramin puolella ja muutenkin sosiaalisessa mediassa. Kyseinen aihe on hyvin tärkeä ja henkilökohtainen minulle, sillä kuulun Suomen sukupuolivähemmistöön, ja täten suomen kielen neutraalius (tai sen puute) ja hän -pronominin käyttö vaikuttaa suuresti arkeeni. Kiinnostuin aiheesta myös kielen opiskelijana, kun aihetta käsiteltiin pintapuolisesti Johdatus käännöstieteeseen -kurssilla (2022), sillä en ole ennen juurikaan ajatellut suomen kielen sukupuolineutraaliutta. Olen tottuneempi katsomaan kielen sukupuolineutraaliutta ja sen puutetta englannin kielen kautta, esimerkiksi juuri sosiaalisessa mediassa. Instagramissa käyttäjätiliini olen lisännyt they/them -pronominit. Tämä onnistuu vaihtamalla tilin ”professional” tiliksi asetuksista ja valikoimalla haluamasi pronominit käyttäjätilin asetuksista. Jaan myös paljon sukupuoli- ja seksuaali...

Kääntämistä on harjoitettu jo tuhansia vuosia aina Vanhan testamentin käännöksistä lähtien, mutta se alkoi kehittyä itsenäiseksi tutkimusalaksi vasta 1900-luvun jälkipuoliskolla (Munday, 2016). Oman kokemukseni mukaan monilla ihmisillä onkin alasta melko vanhahtava mielikuva, jossa kääntäjä työskentelee apunaan korkeintaan sanakirja ja omat aivot. Nykyaikainen kääntäminen kuitenkin nojaa vahvasti teknologiaan. Etenkin viime vuosikymmenen aikana monikielisten käännöspalvelujen kasvava tarve on nopeuttanut erilaisten teknologisten käännösmenetelmien ja -työkalujen kehitystä, jotta käännöksiä voidaan tuottaa entistä nopeammin, halvemmin ja tehokkaammin. Merkittävimpinä näistä teknologioista nousevat esille käännösmuistiohjelmat ja konekääntäminen, joiden käyttö on alalla jo osa arkipäivää (Bowker & Corpas Pastor, 2015).  Käännösmuistiohjelmat olivat minulle täysin tuntemattomia ennen opintojeni aloittamista, ja aluksi suhtauduinkin niihin melko skeptisesti. Niiden käyttö tuntui ty...

Useimmat AV-kääntäjät kokevat, ettei heidän työtään juuri arvosteta. Alan ulkopuolisten arvostus kääntäjän työtä kohtaan todettiin vähäiseksi myös Lindströmin (2017) tekemässä tutkimuksessa . Mielenkiintoisesti samassa tutkimuksessa työhön liittyvää vastuuta ja sen vaatimaa asiantuntemusta pidettiin kuitenkin suurina. Ristiriitaiset tulokset herättävät pohtimaan, onko AV-kääntäminen tärkeää työtä vaiko sittenkin joutopuuhaa, jonka kuka tahansa taitaa?  Audiovisuaalisen kääntämisen alle luetaan monenlaista kääntämistoimintaa, joista keskeisimmät ovat tekstitys, dubbaus ja selostus. (Carlini) Näiden yleiskategorioiden ohella voidaan luetella 13 erilaista audiovisuaalisen kääntämisen lajia . Esimerkiksi äänten kuvailu tekstin avulla sokeita katsojia varten on yksi niistä.  AV-kääntämisen valitettava nykytrendi on, että kustannustehokkuus laitetaan liian usein laadun edelle. Se, että kääntämistä teetetään koulutettujen osaajien lisäksi alipalkatuilla harrastelijoilla, on omiaan he...

Uuden kielen oppimisen aloittamisesta on tullut helpompaa kuin koskaan internetin ja kansainvälisen median avulla. Sekä kielitarjonta että oppimistapojen määrä on laajentunut valtavasti, ja valikoimaan sisältyy tavanomaisimpien koulujen ja opistojen lisäksi myös erilaiset verkkokurssit ja opetusvideot. Lisäksi kieltä voi oppia myös täysin omalla painollaan yksinkertaisesti keskustelemalla eri kieltä puhuvien henkilöiden kanssa erilaisilla keskustelufoorumeilla, tai vaikkapa harrastusten kautta. Ei ole tavatonta kuulla, kuinka viihdemedian parissa kasvaneet kommentoivat oppineensa esimerkiksi englannin kielen taitonsa elokuvien tai videopelien kautta ja kuinka ne ovat auttaneet kartuttamaan sekä sanavarastoa että opettaneet erilaisia fraaseja.  Itse löysin näiden rinnalle vaihtoehdoksi pöytäroolipelit. Perinteisen kynä ja paperi -muodon sijaan löysin kuitenkin oman ”pelipöytäni” internetistä. Pelaajia on ollut eri puolilta maailmaa ja yhteisenä pelikielenä englanti. Myös pelien sään...

”Pitäisi saada lisää pointseja että saisin skillsejä paremmaksi.” Näin tuli itsekin puhuttua pienenä kaverilleni pelatessamme yhdessä videopelejä. Sanojen suomenkielisistä vastineista ei ollut hajuakaan mutta konteksti auttoi ymmärtämään niiden merkityksen. Englannin kieltä tuli opittua huomaamattaan koska suomenkielistä versiota ei yksinkertaisesti ollut tarjolla. Globalisaation seurauksena englannin kielen käyttö on yhä yleisempää, ja videopeleissä englannin kielen vallitsevuus korostuu. Useilla kielillä tehdyt tekstitykset ja dubbaukset ovat yleisiä televisiosarjoissa ja elokuvissa, mutta videopeleissä kielenkäyttö on hyvin erilaista. Tämän seurauksena englannin kieli leviää helposti myös kieltä vieraana kielenä puhuvan pelaajan puhekieleen.  Videopeliympäristöt ovat tavallisesti tupaten täynnä englantia itse peleistä aina ympäröivään internetkulttuuriin saakka. Videopeliyhteisöissä on yleistä käyttää englannin kieltä kansainvälisen kommunikaation välineenä. Pelaajat eri puolilt...

Metaforia eli kielikuvia on pilvin pimein. Kääntäjälle kielikuvat voivat aiheuttaa päänvaivaa. Joskus olen itsekin tekstiä kääntäessäni jäänyt ihmettelemään siinä olevia outoja sanontoja. Viimeksi ihmettelin ilmauksia clean round the bend , Harpic ja away with the fairies , jotka kaikki tarkoittavat samaa asiaa, eli joku on toisen mielestä järjetön tai hullu. Metaforien välityksellä voi ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan, ja ne auttavat ymmärtämään ja hahmottamaan asioita. Ja onhan toki kohteliaampaa ilmaista ystävälleen kielikuvan avulla, mitä hänestä ajattelee, kuin täräyttää suoraan päin kasvoja, että pitää häntä hulluna. Jokin arkisen tylsä aihekin voi muuttua kiinnostavammaksi, kun siitä puhutaan kielikuvien avulla. Laulujen sanoitukset ja runot ovat niitä pullollaan. Esimerkiksi rakkautta tai rakastumista voidaan kuvata polttavana kuumeena tai ansana ja avioliiton solmimista yhteisen matkan aloittamisena. Kielikuvia käytetään myös muunlaisissa teksteissä, kuten uutisteksteissä. ...

“Tää ei ny ollu worth it, kauheen awkward vibe jäi tosta.” Millaisia tunteita itsellesi herää, kun kuulet tämänkaltaista puhetta? Finglish, eli englannin ja suomen kielen sekoittaminen, jakaa mielipiteitä ja herättää vastustusta. Harvoin löytää ilmiötä puolustavia mielipiteitä, sillä he, jotka eivät suoranaisesti vastusta kielten sekoittumista, ovat enemmänkin neutraaleja asian suhteen. Miksi finglish sitten herättää niin paljon negatiivisia tunteita?  Finglish on tulosta englannin lingua franca -asemasta. Englannin kieltä käytetään laajasti, ja monille uudemmille termeille löytyy usein nopeampaa englanninkielinen termi. Esimerkiksi Twitterissä viime aikoina trendisanaksi noussut “cancel” ei ole löytänyt vielä suomen kielestä täysin samaa merkitystä kantavaa termiä. Termi tarkoittaa yleensä tunnetun henkilön tai yrityksen boikotoimista tai imagon arvon alentamista. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö suomen omista murteista ja slangeista voisi löytyä jo vastineita uudemmille term...

Mieleesi tulee jokin erittäin hauska suomenkielinen vitsi, mutta juttelet paraikaa englannin kielellä ulkomaalaisten ystäviesi kanssa. Ei se mitään, äkkiäkös sinä käännät vitsisi englannin kielelle ja saat jokaisen hekottamaan sydämensä pohjasta. No, ei se aivan näin helppoa ole. Mitäkö tarkoitan? Annas kun selitän.  Huumori ei ole aivan yhtä yksiselitteinen kokonaisuus kuin voisi äkkiseltään luulla. Huumoria on monen laatuista ja väristä. Pohjimmiltaan sen tarkoituksena on kuitenkin (lähes) aina tuottaa naurua, iloa sekä kevennystä arkiseen elämään. Erilaisia mielentilan kohottajia voivat olla esimerkiksi tilannekomiikka, ilmeet, äännähdykset ja eleet.  Vitsit ovat yksi yleinen huumorin muoto. Vitsejä on monenlaisia, eikä niistä jokainen huvita kaikkia. Ihmisillä on omat mieltymyksensä, ideologiansa sekä näkemyksensä. Niinpä myös laajasta vitsien valikoimasta vain suppea osa uppoaa yksittäiseen kuulijaan. Myös ihmisten syntyperä voi vaikuttaa vitsien ymmärtämiseen sekä osuvuu...

Kysymys siitä, mitä hyötyä englanninkielisen kirjallisuuden opiskelusta ylipäätään on, tulee itselleni vastaan lähes päivittäin. Kukaan ulkopuolinen ei tosin ole kysymystä minulle koskaan esittänyt, mutta tiedustelen asiaa jatkuvasti itseltäni. Tällainen vatvominen on kuitenkin täysin turhaa, koska englanninkielisen kirjallisuuden opiskelusta on todellisuudessa hyvinkin monenlaista hyötyä – kuten muistan aina itselleni vakuuttaa –, ja nyt seuraa täydellisen objektiivinen selonteko valituista hyödyistä, sillä kokonaisuudessaanhan hyötyjä on niin runsaasti, etteivät ne yksittäiseen kirjoitukseen edes mahtuisi.  Yksi englanninkielisen kirjallisuuden opiskelun näkyvimmistä hyödyistä on oman sanavaraston laajeneminen. On pikemminkin niin, että opiskelijan puolelta vaatii huomattavia ponnisteluja olla oppimatta mitään uusia sanoja. Koska kirjoitustehtäviä on tarjolla riittämiin, uusia sanoja on lisäksi helppo hyödyntää heti omissa teksteissä. Kovin valitettava seikka uusien opittujen san...

Moni on varmaan joskus miettinyt uuden kielen opettelua, mutta sellainenhan vie aikaa ja vaivaa. Voisiko kieltä siis oppia vaivatta katsomalla videoita? Tässä blogissa kerron kokemuksistani uuden kielen opettelusta opetusvideoiden avulla. Lähden opettelemaan italiaa, joka on itselleni entuudestaan tuntematon kieli. Tarkoituksenani on kirjoittaa kokemuksistani eikä niinkään opettaa kieltä eteenpäin tai tulla siinä mestariksi. Käyttämäni oppimisvideot ovat ilmaisia ja helposti saatavilla.  Aloitin opettelun videolla, joka käsitteli italian aakkosia ja niiden ääntämistä (https://www.youtube.com/watch?v=B4aCxTWfHJI). Ainahan on hyvä lähteä perusteista liikkeelle. a , b , c , toistelin opetusvideon henkilön perässä kuin olisin taas koulun ensimmäisellä luokalla. Naureskelin tilanteen hupaisuutta ja epäonnistuneita ääntämisyrityksiäni. Opetusvideon mukaan italiassa on 21 alkuperäistä aakkosta ja viisi aakkosta, jotka on myöhemmin lisätty kieleen, nämä ovat j , k , w , x ja y . Videon lo...

Voiko väriä nähdä, jos sille ei ole sanaa? Entä voiko sanaa ymmärtää, jos koko konsepti puuttuu kielestä? Kuvitellaan esimerkiksi tilanne, että kielessä ei ole sanaa postimerkille, koska koko konsepti kirjeiden lähettämisestä postimerkeillä puuttuu. Onko sanojen merkityksiä siis mahdollista ymmärtää lainkaan, jos niille ei löydy sanoja?  Suomen kielessä on vain yksi perusvärinnimitys siniselle. Boroditskyn (2009) mukaan venäjän kielessä on sen sijaan erikseen sana vaaleansiniselle ( goluboj ) ja kirkkaansiniselle ( sinij ). Toisaalta voihan värejä kuvailla suomeksikin, mutta kieli ei itsessään johdattele tekemään niin, ellei niille ole erikseen omat sanansa. Joissain kielissä on pelkästään sana tummalle ja vaalealle, mikä automaattisesti rajaa ajattelua vielä radikaalimmin. Vai rajaako?  Taustatutkimusta tehdessäni panin merkille, että kielen vaikutuksesta ajatteluun ja etenkin kielten välisistä ajattelun eroista on yllättävän vähän tutkimusta. Ehkä tunnetuin julkaistu teoria ...

Kuvitellaan, että käyt suomen kielen tunneilla äidinkielenäsi muuta kieltä puhuvana henkilönä. Olet opetellut alkeita, ja luokkahuonetilanteessa keskustelu sujuu. Osaat vastata kysymykseen ”mitä sinulle kuuluu?” Päätät käyttää suomen kieltä seuraavan kerran, kun tapaat suomea puhuvan tuttavasi. Tervehditte ja vastapuoli kysyy ”kuis kulkee?”, eikä sinulla ole aavistustakaan, mitä kyseinen fraasi tarkoittaa.  Suomen kieli sekä sen toisena muotona tunnettu puhekieli että tajunnan räjäyttävät murteet ovat aiheuttaneet harmaita hiuksia Instagramista tutuille some-persoonille. Äidinkielenään englantia puhuvat britannialaislähtöinen Dave ja yhdysvaltalaislähtöinen Jasmin asuvat Suomessa, opettelevat suomen kieltä ja tekevät hauskoja videoita kielen oppimisesta Instagramiin ja TikTokiin. Dave toimii nimimerkillä dave.cad ja Jasmin nimimerkillä jazzupyourwanderlust .  Eräässä Instagram reels -videon kuvauksessa dave.cad vitsailee sillä, kuinka suomea opiskellessa asiat opetellaan ”yl...

Miltä kuulostaisi, jos lähtisit itärajan taakse venäläiseen yliopistoon opiskelemaan kolmeksi kuukaudeksi? Olisiko houkuttelevaa asua asuntolassa opiskelukavereidesi kanssa ja opiskella venäläisten opettajien johdolla esimerkiksi verbioppia? Mikäli vastasit kyllä, suosittelen lukemaan tämän kirjoituksen. Kerron nimittäin sinulle omasta kieliharjoittelustani, jonka suoritin vuonna 2019 Tverin valtionyliopistossa Tverissä Moskovan luoteispuolella. Tveristä pääsee junalla Moskovaan alle kahdessa tunnissa. Kieliharjoittelu oli kokemuksena hyvin mielenkiintoinen ja opettavainen. Pääsin oppimaan lisää venäjän kieltä ja käyttämään venäjää arkipäivän tilanteissa. On yleisesti tiedossa, että venäläiset osaavat melko huonosti englantia, ja sen todellakin opin tuon kolmen kuukauden aikana. Harjoittelun aikana oli muutama haastavampi tilanne, joissa yritin hoitaa asiaani englanniksi, kun venäjän kielen taitoni ei aivan riittänyt. Asuin yliopiston yhteydessä olevassa asuntolassa opiskelukavereideni...

Nuorten lukuinnon ja -taitojen romahdus on jo vuosia ollut ajankohtainen puheenaihe. Yhä harvempi lukee vapaa-aikanaan romaaneja tai lehtiä. Määrällisesti nuorten kohtaamat tekstit ovat tuskin silti vähentyneet. Yksi esimerkki nuorten päivittäin käyttämistä kaunokirjallisista teksteistä on laululyriikka. Erityisesti rap-lyriikka on viime vuosina noussut alakulttuurista valtavirtaan ja nostanut suosiotaan. Kouluopetuksessa rap-lyriikka on kuitenkin – tai oli ainakin omana kouluaikanani - edelleen marginaalissa, vaikka kieltenopetus voisi hyötyä siitä. Viime vuosina sitä on onneksi alettu nostaa esiin (ks. esim. Cavén 2019 ja Puranen 2018).  Rapin käyttö opetuksessa   Muistan, miten lukion äidinkielen opettajani antoi kerran mahdollisuuden rap-lyriikan käyttämiseen analyysin aineistona ja miten paljon helpotusta se tuotti. Se todisti, etteivät ainoastaan tietyt genret ole analyysin arvoisia. Ele antoi luvan soveltaa tunnilla opittuja taitoja niihin teksteihin, joita näin päivitt...